Lähdin tänään iltapäivällä Brysseliin. Tavaksi on tullut ottaa klo 13.45 kone, jolla ehtii vielä melko kohtuullisesti mukaan maanantain ensimmäiseen valiokuntaan – tai ei ainakaan missaa äänestyksiä. Olin kuunnellut koko viikonlopun Olavi Uusivirran uutta albumia Me ei kuolla koskaan, ja olisin halunnut ostaa sen Brysseliin lukiolaiselleni, samoin kuin Anssi Kelan uusimman – harmitti kun ei vielä […]
Päivä Ankarassa on loppusuoralla. Tunnin päästä alkaa suurlähestystön tarjoama illallinen. Kerron vaikutelmista lisää, kunhan niitä sulattelen. Joka tapauksessa erittäin posiitivinen vastaanotto ja kokemus. Ja yleiskommenttina voi sanoa Olli Rehnin tehneen vaikuttavaa työtä. Emme nähneet häntä, mutta keskustelukumppanimme sanoivat tuon tuostakin komissaari Rehnin juuri ottaneen tämän asian esille tai painottaneen tuota. Nyt aloitetaan kuvilla. Ja kuten […]
Terveisiä Ankarasta. Laskeuduin tänne auringon laskiessa. Uusi EU-maa in spe näytti ihan siistiltä. Ensivaikutelmani kaupungista oli että se on jotenkin rauhallisempi kuin meluisa Istanbul. Huomenna näen oliko vaikutelma vain satunnainen. Päivä parlamentissa oli lyhyt. Ehdin tarkastella vähän posteja ja ottaa vastaan The Parliament Magazinen toimittajan, joka teki henkilökuvaa minusta. Sitten kentälle ja vajaan neljän tunnin […]
Jokaisen otsikon seuraavan puolentoista kuukauden aikana voisi tehdä kemikaaliasetuksesta, mutta rajansa hulluudellakin. Tämäkin päivä alkoi sillä. Kävin Suomen EU-edustustossa REACH-briefissä. Suomen kanta kuulostaa ihan järkevältä. Mutta se siitä. Tämä oli sähköpostipäivä. Yritin raivata sitä vähemmälle, ja nyt on ehkä enää noin tuhat lukematta. Uutiset komission kannasta Suomen susitilanteeseen ällistyttivät, ja tein kirjallisen kysymyksen aiheesta. Suomen […]
Toistaiseksi asiat huonosti. Mitään orgioita ei kannata REACHin vuoksi järjestää. Takana koko aamupäivän kestänyt äänestys, jossa käsiteltiin noin kuutisen sataa muutosehdotusta. Vain tupakkamuutosesityksissä olin voittoisa. Tosin kaikkea ei ole vielä nähty, homma jatkuu puoli seitsemään illalla lounastauon jälkeen. Monen tunnin äänestys on erittäin raskas urakka, varsinkaan jos ei kulje voitosta voittoon. Toisaalta en usko, että […]
Euroviikko alkoi jännittävissä tunnelmissa Itävallan hannailtua Turkki-kysymyksessä. Lensin iltapäivällä Helsingistä Brysseliin, ja vielä koneen laskeutuessa Itävalta näytti punaista valoa. Rintama murtui illan kuluessa. Haluaisin tietenkin kuulla pian, mikä viimein käänsi Itävallan kannan. Toivon, että jäsenmailla on nyt malttia pitää kiinni kriteereistä eli Unionin laadusta eikä kiirehtiä jäsenyyttä. Liian aikainen jäsenyys ei ole hyväksi kummallekaan osapuolelle. […]
Päivän kiinnostavin poliittinen uutinen tuli kristillisten kampanjanavauksesta kollegani Hannu Takkulan julkistaessa ryhtyvänsä Bjarne Kalliksen kampanjaveturiksi. Asia ei tullut minulle aivan yllätyksenä, paitsi uutinen vetovastuusta. Kristillisten uusi veturi ei ole tumpelo, sillä hän kantoi paljon vastuuta Ahon kampanjassa kuusi vuotta sitten. Kokoomuksen Sauli Niinistön kannalta tilanne ei ole huono uutinen. Hän on mitä todennäköisimmin kakkoskierroksella, ja […]
Olin palannut yöllä yhden jälkeen kotiin ja aamulla oli kuuden jälkeen herätys Tampereen meppikiertueen vuoksi. En nukkunut sitäkään vähää minkä aikaraami olisi sallinut, sillä aikaiset herätykset hermostuttavat alitajuntaani – jännitän nääs myöhästymistä. Niinpä puolikuollut Korhola lähti aamuvarhain kasseineen Tampereelle. Junassa viimeistelin pp-esityksiä päivää varten ja ihastelin ruskaa. Olin niin väsynyt, että muistin vasta iltapäivällä voivani […]
Strasbourgin viikosta täytyy sanoa, että se on täydellisen mahdoton. Liikaa kaikkea: kokouksia, puheita, valvomista, illallisia ja lounaita. Ja lobbareita. Joka kerta läksytän pyytäjiä, ettei Strasin viikolla kannattaisi yrittää tulla tapaamaan. Jolla on aikaa tällä viikolla ottaa heitä vastaan, ei todennäköisesti ole kovin vaikuttava meppi. Aikaansaava ei täysistuntoviikolla ehdi ekstratapaamisiin. Eilinen päivä oli tyypillinen Strasin päivä. […]
”Ja olen pahoillani Chiracin mielipiteestä ruoastanne”, lausahti Benazir Bhutto eilisaamuna Lontoonkotinsa ovella, kun hyvästelimme tapaamisen jälkeen. Voi, hänkin tietää! Miksiköhän tuollaiset uutiset jäävät niin sitkeästi mieleen. Kielteinen lausunto on jostain syystä myönteistä paljon tahmeampi. Mutta äänessä oli sympatiaa, mikä lohdutti. Pakistanin kaunis kasvatti on tuskin maistanut suomalaista ruokaa – itse asiassa en tiedä vierailiko hän koskaan […]