Sitä saa mitä tilaa

9.3.2012

Edellisessä blogissani kuvasin, millä lailla Kioton pöytäkirjan toinen velvoitekausi voi tuoda valtavan lisälaskun Suomelle. Asia voitaisiin niellä, jos sopimus olisi jollakin tavalla ympäristön tai ilmaston kannalta hyödyllinen. Mutta kun se ei ole sitäkään, kyseessä on moraalinen ongelma, josta on vaikea olla vaiti. Kolkko tosiasia on, että lähes kaikki viime vuosikymmenen EU-lainsäädäntö on iskenyt kiilaa globaaleilla […]

Lue lisää

Jäätävä kysymys Polttavalle kysymykselle (osa 2)

9.3.2011

Ilmastokampanja Polttava kysymys on jakanut eduskuntavaalien ehdokkaat vuohiin ja lampaisiin sillä perusteella, miten he suhtautuvat ideaan ilmastolaista. Kampanja pyytää ehdokkailta yksinkertaista vastausta: kyllä vai ei ilmastolaille, joka velvoittaisi kasvihuonekaasupäästöjen sitovaan vuosittaiseen vähentämiseen. Edellisessä blogissani käsittelin aihetta ja perustelin, miksi idea lineaarisesta vähentämisestä ei ole viisas vaan peräti vahingollinen. Lupasin jatkaa puhumalla kampanjan keinoista: kuinka realistinen […]

Lue lisää

Polttava kysymyskö? (osa 1)

8.3.2011

Ilmastokampanja Polttava kysymys vaatii Suomeen ilmastolakia ja kysyy kaikilta kansanedustajaehdokkailta, kannattaisivatko nämä sitovaa lakia, joka velvoittaisi vuotuisiin päästövähennyksiin. Luulisi olevan helppo vastata. Mitäpä muuta kansanedustajaehdokas toivoisi ja lupaisi kuin parempaa maailmaa? Kampanja peräänkuuluttaa viiden prosentin vuotuisia päästöleikkauksia, jotka veisivät yhteensä 40 prosentin päästövähennykseen vuoteen 2020 ja vähintään 95 % prosentin päästövähennykseen vuoteen 2050 mennessä kotimaisin […]

Lue lisää

Soinin, Putkosen vai kenen malli?

5.2.2011

Minulla on poliitikon näkökulmasta vähän turhauttava ongelma. Ajatukseni kyllä kelpaavat siteerattavaksi, mutta lähdettä niille ei tahdo löytyä. Viime kesänä hämminkiä herätti ydinvoimaa koskeva blogikirjoitukseni ( http://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2010/06/30/toinen-toistaa… ), jota oli siteerattu alkuperää mainitsematta eduskunnassa. Hesaria myöten alkoi ihmettely, kuka tekstin takana lopulta oli. No minähän se olin, ihan vain minä, vaikka etenkin pienet vihreät miehet (http://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2010/07/16/pienet-vihreat… ) arvelivat, ettei […]

Lue lisää