Komissio vastasi Korholan kysymykseen koskien lannoitteiden kadmiumpitoisuusrajoja EU:ssa

15.12.2010

Kirjallisesti vastattava kysymys E-8702/2010komissiolletyöjärjestyksen 117 artiklaEija-Riitta Korhola (PPE) ja Ville Itälä (PPE) Aihe:Lannoitteiden kadmiumpitoisuusrajat EU:ssa Yksi EU:n pitkäjaksoisimpia ympäristölainsäädäntöhankkeita, eli lannoitteiden yhtenäiset kadmiumpitoisuusrajat, jakaa jäsenvaltioiden mielipiteet pitkälti valtioiden sijainnin perusteella. Liittyessään EU:hun vuonna 1995 Suomi, Ruotsi ja Itävalta saivat poikkeusluvalla säilyttää muita EU-maita tiukemmat kadmiumpitoisuusrajat. Syynä tähän on yleinen pyrkimys rajoittaa kadmiumin ja sen yhdisteiden […]

Lue lisää

Tuberkuloosi: Euroopan maiden ja kehitysmaiden välinen kliinisiä kokeita koskeva yhteistyökumppanuus

15.12.2010

Tuberkuloosi on merkittävä maailmanlaajuinen terveysongelma ja maailman toiseksi yleisin kuolemaan johtava tartuntatauti. Maailmassa sairauteen kuolee vuosittain 1,6–2 miljoonaa ihmistä. EU:n rahoituksella on autettu luomaan tehokas kanava uusia tuberkuloosirokotteita varten ja mahdollistettu niiden alkuvaiheen kehittäminen vaiheiden I ja IIa kliinisten tutkimusten kautta. Valitettavasti nykyiset rahoitusmekanismit, joihin Euroopan maiden ja kehitysmaiden välinen kliinisiä kokeita koskeva yhteistyökumppanuus (EDCTP) […]

Lue lisää

Kysymys yhtenäisestä eurooppalaisesta ilmatilasta ja SESAR-hankkeesta

14.12.2010

Euroopan ilmaliikenteen hallintajärjestelmä (ATM) on kärsinyt vuosikymmenten ajan hajanaisuudesta ja tehottomuudesta. Jos järjestelmä toimisi tehokkaammin, lentoyhtiöiden kustannuksia voitaisiin leikata noin 3,3 miljardia euroa vuodessa, turvallisuus paranisi ja tarpeettomia hiilidioksidipäästöjä voitaisiin vähentää 16 miljoonaa tonnia. Yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa käsittelevässä toisessa paketissa (SES II) tarjotaan keskeiset välineet yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamiseksi vuodesta 2012 alkaen. Lisäksi yhtenäisen eurooppalaisen […]

Lue lisää

Kysymys jätedirektiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä

6.12.2010

Jäsenvaltioiden on määrä saattaa uusi jätedirektiivi (2008/98/EY) osaksi kansallista lainsäädäntöään 12. joulukuuta 2010 mennessä. Jo nyt on kuitenkin arvioitavissa, että usea jäsenvaltio tulee myöhästymään tästä määräajasta. Komission käytössä on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen uusi 260 artiklan 3 kohdan mukainen menettely, joka mahdollistaa ilmoitusvelvollisuutensa laiminlyöneen jäsenvaltion viemisen unionin tuomioistuimeen ja sakon ehdottamisen jo ensimmäisen perustellun […]

Lue lisää

Kysymys vulkaanisen tuhkan aiheuttamasta häiriöstä lentoliikenteessä

30.11.2010

Eyjafjallajökull-tulivuoren purkaukset Islannissa aiemmin tänä vuonna johtivat ilmatilan sulkemisiin, jotka aiheuttivat suuria häiriöitä lentoliikennealalle ja matkustaville kansalaisille. Tämä on vaikuttanut valtavasti lentoliikenteen alan kustannuksiin ja koko EU:n talouteen, vaikka tilannetta ei voi perustella turvallisuudella. Näiden tapahtumien jälkeen sovittiin, että EU:n on tarkistettava menettelyjään. Erityisesti on huomioitava, että Eurooppa on maailman ainoa alue, jolla vastuu vulkaanisen […]

Lue lisää

Typpihapon vertailuarvot päästökauppajärjestelmässä

21.10.2010

Typpihapon valmistaminen on tärkeä osa typpilannoitteiden tuotantoprosessia. Typpihappoa ei voi kuljettaa. Jos typpihapon valmistaminen muuttuu joissakin tuotantolaitoksissa kannattamattomaksi, niissä lopetetaan typpilannoitteiden valmistaminen ja tilalle tulevat tuontilannoitteet. Typpihapon tuotannolle määritellään EU:n päästökauppajärjestelmän vaiheessa III vertailuarvo, johon asti typpihapon tuotannon päästöoikeudet ovat ilmaisia. Typpihapon tuotannossa käytetään eri tekniikoita. Yksi niistä on niin sanottu NSCR-tekniikka (non-selective catalytic reduction […]

Lue lisää

Kysymys lannoitteiden kadmiumpitoisuusrajoista EU:ssa

13.10.2010

Yksi EU:n pitkäjaksoisimpia ympäristölainsäädäntöhankkeita, eli lannoitteiden yhtenäiset kadmiumpitoisuusrajat, jakaa jäsenvaltioiden mielipiteet pitkälti valtioiden sijainnin perusteella. Liittyessään EU:hun vuonna 1995 Suomi, Ruotsi ja Itävalta saivat poikkeusluvalla säilyttää muita EU-maita tiukemmat kadmiumpitoisuusrajat. Syynä tähän on yleinen pyrkimys rajoittaa kadmiumin ja sen yhdisteiden käyttöä niiden suuren myrkyllisyyden vuoksi samoin kuin perinteet maatalouden hoidossa. Suomen osalta poikkeusoikeus päättyi 31.12.2005, […]

Lue lisää