Euroopan ilmaliikenteen hallintajärjestelmä (ATM) on kärsinyt vuosikymmenten ajan hajanaisuudesta ja tehottomuudesta. Jos järjestelmä toimisi tehokkaammin, lentoyhtiöiden kustannuksia voitaisiin leikata noin 3,3 miljardia euroa vuodessa, turvallisuus paranisi ja tarpeettomia hiilidioksidipäästöjä voitaisiin vähentää 16 miljoonaa tonnia.
Yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa käsittelevässä toisessa paketissa (SES II) tarjotaan keskeiset välineet yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamiseksi vuodesta 2012 alkaen.
Lisäksi yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan teknisenä osana on käynnistetty eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamishanke (SESAR), jonka avulla yhtenäisestä eurooppalaisesta ilmatilasta hyödytään vielä enemmän. SESAR-hankkeen täytäntöönpano edellyttää pitkällä aikavälillä noin 30 miljardin euron kokonaisrahoitusta, josta kymmenen miljardia euroa osoitetaan sotilasilmailuun, 14 miljardia euroa lentokoneisiin jälkeenpäin tehtäviin asennuksiin ja kuusi miljardia euroa maalaitteistolle. Jälkiasennusten kustannukset voivat olla miltei 1,4 miljoonaa euroa lentokonetta kohti. Lentoyhtiöiden olisi lisäksi rahoitettava maainfrastruktuurin parannuksia etukäteen (korkeammilla) lennonjohdon käyttömaksuilla, kun taas etuja koituisi vasta, kun investoinnit on tehty. Se tarkoittaa, että tällä hetkellä kaikki taloudelliset riskit olisivat lentoyhtiöillä, jos SESAR‑hankkeesta ei koituisikaan etua. Se on merkittävä ongelma SESAR‑ohjelmassa. Yhdysvaltojen NextGen-hankkeessa on samat haasteet. Noihin haasteisiin vastaamiseksi Yhdysvaltain ilmailuhallinto kuitenkin rahoittaa maalaitteita koskevaa tekniikkaa ja on erittäin todennäköistä, että kongressi sopii pääomasijoitusrakenteesta, jolla tuetaan hankkeen jäljellä olevien osien (eli lentokoneisiin jälkeenpäin tehtävien asennusten) rahoitusta.
1. Voisiko komissio vahvistaa, että se torjuu joidenkin jäsenvaltioiden pyrkimykset vesittää yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan tavoitteet erityisesti suoritustavoitteiden asettamisen osalta?
2. Mihin toimiin komissio aikoo ryhtyä varmistaakseen, että SESAR-hankkeen käyttöönoton tueksi tarjotaan vaadittava julkinen rahoitus (joko suorien tukien (Euroopan laajuinen liikenneverkko tai päästökauppajärjestelmän tulojen kohdentaminen) tai EIP:n korottomien lainojen avulla) julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutena?
