Eija-Riitta Korhola

Kreikan tilanne on jälleen esillä. Olen yllättynyt vain siitä, että oletin viimekeväisen eurovaaleja varten kehitetyn kuplan puhkeavan vähän aikaisemmin. Blogissa Pari kysymystä Kreikastatunnustin silloin epäilykseni, että maa olisi oikeasti tervehtymisen tiellä. Mutta markkinat ovat yllättävän kärsivällisiä, etenkin kun Ukrainan kysymys on hallinnut julkisuutta. Nyt kun voidaan sanoa, ettei Kreikka tule saavuttamaan ylijäämäistä budjettia ja kansakin rimpuilee […]

Viime viikolla päättynyt Liman ilmastokokous yritti pohjustaa uutta globaalia ilmastosopimusta. Sitä toki tarvittaisiinkin. Nykyisin voimassaoleva Kioto-2 kattaa noin 13% globaaleista päästöistä. Vaikka sen piirissä on valtava joukko maita, vähennysvelvoite koskee vain EU-maita ja neljää muuta maata. Kun siitä sovittiin muutama vuosi sitten, Suomen ympäristöministeri Ville Niinistö palasi Durbanin kokouksesta Suomeen toteamalla, että sopimus oli pakko saada aikaan […]

Osa joulun suloisuudesta liittyy siihen, että se vie meidät lapsuuden tunnelmiin, muistin tuolle puolen. Tietoinen muistimme ei sinne enää ehkä yltäisikään, mutta tutut maut, tuoksut ja laulut hipaisevat jotakin sellaista, joka herättää kaipuun. Lapsi minun sisälläni. Se joka keräsi tunteita, muistoja ja vaikutelmia osaamatta antaa niille nimeä. Kaikki elämässä koettu on meissä jossain kerrostuneena. Kun […]

Vuotuinen YK:n ilmastokokous on ohi. Jo vuosia sitten, ennen Kööpenhaminan isoa kokousta, kuvasin blogissa mitä niissä vuosittain tapahtuu: ”Koska olen ollut COP-neuvotteluissa monen monituista kertaa, uskallan lausua ääneen ennustuksen, johon voidaan joulukuun jälkeen palata. Vaikka Kööpenhamina päättyisi minkälaiseen epäonnistumiseen tahansa, julkilausumat ovat kaunisteltuja: päästiin ’one step forward’, ’difficult climate talks rescued by…’. Ja joka tapauksessa kokouksen jälkeen […]

Itsenäisyyden juhliminen presidentin vastaanotolla on valtavan hienoa ja olen kiitollinen niistä 15 vuodesta, jotka sain sillä lailla viettää. Mutta nyt aivan yhtä hienolta tuntuu, että saa seurata Linnan juhlia kotoa käsin. Villasukat jalassa, ilman meikkiä ja televisiota katsellen, lakua ja punaviiniä maistellen. Linnassa, kumma kyllä, tuntui aina, että oli tapahtumista vähän sivussa, jumittuneena jonkin käytävän […]

Yhteiskunnallinen keskustelu on vaikeaa. Edellinen blogini sisälsi konkreettisen ehdotuksen siitä, kuinka vaalirahoituksen läpinäkyvyyttä voitaisiin parantaa. En saanut juurikaan vastauksia siihen: kaikki huomio meni toisaalle. Se oli sitäkin kummallisempaa, että kohussa oli melko vähän omaan henkilööni liittyviä aineksia. Siirtymäkorvaus koskee kaikkia, enkä koskaan edes kehuskellut sillä. Nyt kuitenkin palaan ehdotukseeni, sillä aihe on tärkeä ja uudet […]

Kannanottoni kaksiin vaaleihin osallistumisen vaikeudesta yhden vuoden sisällä sai mauttomat mittasuhteet sosiaalisessa mediassa. Keskusteluun sekoitettiin tilapäinen siirtymäkorvaukseni, käytännössä ansiosidonnainen irtisanomissuoja, ja annettiin ymmärtää, että surkuttelen olojani. Nyt on pakko pyytää joitakuita, jotka tämän sopan keittivät, miettimään tekivätkö he oikein. Eräs perusasia kaikkien tuohtujien pitäisi journalismista ymmärtää. Se että jokin asia lukee lehdessä, ei tarkoita että […]

Kun yksitoista vuotta sitten lokakuussa 2003 liityin Kokoomukseen, puolueella ei voinut sanoa menevän hyvin. Eduskuntavaaleissa 2003 kykypuolue oli saanut sentään 18,6 % osuuden, mutta keväällä kannatusluvut 2004 roikkuivat jo 16 prosentin lähellä, ja puolueen puheenjohtajaa Ville Itälää ahdisteltiin omienkin parissa. Itälän ilmoitus maaliskuussa 2004 eurovaalien alla lähteä ehdokkaaksi Brysseliin ei lopulta ollut kovinkaan yllättävä idea. Johtoon tuli […]