Rakkaat ihmiset, Tämän illan aihe on armo. Me kokoonnumme puhumaan siitä tietäen, että nimenomaan puhe ei tee armolle oikeutta. Aiheesta on juuri ollut mainoskampanjakin ratikoiden kyljissä, sitä on ihmetelty, eikä varmaan suotta. Kampanja suorastaan alleviivaa omaa mahdottomuuttaan. Kyseessä on ehdottomasti asia, jota ei voi mainostaa, koska se ei tottele markkinatalouden lakeja, eikä suostu tuotteeksi. Se […]
USA:n ja kumppaneiden uusi teknologia- ja ilmastosopimus ja EU:n ilmastopolitiikka Maaliskuun EU-huippukokouksessa jäsenmaiden johtajat sopivat 15-30 prosentin kasvihuonekaasujen päästöleikkauksista vuoteen 2020 mennessä, ja peräti 60-80% vuoteen 2050 mennessä. Kaiken tieteellisen tietämyksen valossa päätös oli välttämätön ja aiheellinen. Viime syksynä julkistettu tutkijoiden laatima arktinen ilmastomuutosraportti vahvisti ilmastomuutoksen uhkan ja kertoi napa-alueiden olevan erityisen haavoittuvia. Tuon päätöksen […]
Culture in urban governance EUROCULT21 Final Event Barcelona, March 17-18, 2005 MEP Eija-Riitta Korhola One could easily question the relationship between culture and the European Union. Does culture need the EU? Or vice versa, does the EU need culture? One of the reasons why we have the Union of 25 Member States today is that […]
(Lyhennelmä esitelmästä Helsingin yliopiston hiiliseminaarissa 17.01.2005:) Monen vuoden taivuttelun jälkeen Venäjä ratifioi Kioton pöytäkirjan marraskuussa, minkä seurauksena pöytäkirjan voimaantulon ehto täyttyi, ja se astuu voimaan 16.2.2005. Pöytäkirja sisältää sitovat päästövähennystavoitteet teollisuusmaille kaudeksi 2008-12. Myös kehitysmaat ovat mukana, mutta niille ei ole asetettu päästöjen rajoitusvelvoitteita. Kioton rajoitusten ulkopuolella on tällä hetkellä kaksi mahtitekijää: ratifioinnista kieltäytynyt USA, […]
(Esitelmä Ulkoministeriön ympäristöpoliittisessa seminaarissa 7.5.2004:) Globalisaation myötä ympäristökysymykset vaikuttavat yhä enemmän ulkopoliittisiin suhteisiin. Esimerkiksi USA:n kepeä suhtautuminen ilmastokysymyksiin on olennainen osa sitä unilateraalisuutta, joka ärsyttää eurooppalaisia ja hiertää EU:n transatlanttisia suhteita kasvavassa määrin. Hiertävin kipupiste ympäristöpuolella on epäilemättä Kioton sopimus. Ennen Yhdysvaltain presidentinvaaleja mitään edistystä Kioton sopimuksen suhteen ei voitane odottaa. USA torjuu Kioton, Venäjä […]
(Vappupuhe Rauman torilla 1.5.2004:) Hyvät raumalaiset Tämä päivä on Euroopan Unionin historian toistaiseksi merkittävin päivä sen jälkeen kun yhteisö perustettiin. Koskaan ennen EU ei ole laajentunut näin massiivisesti. Unionin viides laajentuminen tuo Unioniin kymmenen uutta jäsenmaata, suurin osa niistä siltä puolelta Eurooppaa, jonka piti olla pysyvien jakolinjojen takana. Vielä viisitoista vuotta sitten vappuna ajatus esimerkiksi […]
(Kokoomuksen seminaari eduskunnassa 20.3.2004:) Kuulen usein kysyttävän, onko EU lopulta arvoyhteisö vai talousyhteisö. Silloin haluaisin sanoa, että kysymys on väärin asetettu: Robert Schuman teki aikoinaan tällaisen vastakkainasettelun tarpeettomaksi. Schumanin julistuksen, jolla luotiin Euroopan integraation alkusanat, nerokkuus oli siinä, että talous pantiin palvelemaan arvopäämääriä, rauhan asiaa. Ikivanhat viholliset, Saksa ja Ranska, sidottiin toisiinsa taloudellisin kytköksin, mikä […]
(Tulevaisuuden energiaratkaisut -seminaari Kuopiossa 24.02.2004:) Globalisaation myötä ympäristökysymykset vaikuttavat yhä enemmän ulkopoliittisiin suhteisiin. Esimerkiksi USA:n kepeä suhtautuminen ilmastokysymyksiin on olennainen osa sitä unilateraalisuutta, joka ärsyttää eurooppalaisia ja hiertää EU:n transatlanttisia suhteita kasvavassa määrin. Hiertävin kipupiste ympäristöpuolella on epäilemättä Kioton sopimus.Ennen Yhdysvaltain presidentinvaaleja mitään edistystä Kioton sopimuksen suhteen ei voitane odottaa. USA torjuu Kioton, Venäjä vielä […]
(Puhe Kristillisdemokrattien puoluekokouksessa 13.06.2003:) Arvoisat läsnäolijat, hyvät ystävät, eurovaaleista on tänään kulunut tasan neljä vuotta, ja tasan vuoden päästä, 13.kesäkuuta, laajentuneessa Euroopassa on kuudennet eurovaalit. Vuodesta 1979 europarlamenttiin on valittu edustajia suoran kansanvaalin avulla. Ensimmäisissä vaaleissa jäsenmaita oli 9, alkuperäiseen kuusikkoon oli vuonna 1973 liittynyt Tanska, Irlanti ja Iso-Britannia, kyseessä oli EU:n ensimmäinen laajentuminen. Parlamentti […]
Poliittiseen kulttuuriin ei mahdu kerralla kovin monta asiaa – joskus toivoisi että mahtuisi useampikin, sillä muu poliittinen maailma ei pysähdy siksi aikaa, kun niitä paria valittua vatvotaan. Suomi keskustelee EU:n tulevaisuudesta, ja siinä keskustelussa usein toistettu lause on, että meidän on oltava kaikkien pöytien ääressä Suomen etua valvomassa. On kohtalon ivaa, että samalla kun tätä […]