Politiikka saattaa olla väliaikaista, mutta lauseiden rakastaja olen aina. Olen kirjoittanut säännöllisesti kolumneja eri lehtiin vuodesta 1992. Tältä sivulta löydät aika kattavan kokoelman VihreästäLangasta Miehen Glorian kautta Nykypäivään ja Energialehteen.Tällä hetkellä toimin kolumnistina Apteekkari-lehdessä, Nykypäivässä, Hämeen sanomissa, Etelä-Suomen Sanomissa, Askelessa ja Energiauutisissa.
Viime kuussa osallistuin Turun kirjamessuilla paneelikeskusteluun, jonka otsikko oli juhlava: Maailmanloppu ja sen edellyttämät toimet. Keskustelumme pohjana oli Pentti Linkolan essee, jonka hän oli kirjoittanut taannoin Suomen Kuvalehteen. Siinä Linkola oli esitellyt ankaran eloonjäämisohjelmansa, josta ei herkullisia yksityiskohtia puuttunut: kansa söisi puolukkasurvosta, jota voi säilöä sähköttömässäkin maailmassa. Kielten opiskelu lakkaisi turismin lopettamisen myötä. Saman uutisen […]
Aikakausilla on aina omat lakmus-testinsä, kysymykset joiden avulla selvitetään näppärästi kuka kuuluu joukkoon ja kuka ei. Ystävä muisteli, kuinka 70-luvun alussa yliopistopiireissä veret punnittiin kysymällä, hyväksytkö Tsekkoslovakian miehityksen. Stalkkujen testin läpäissyt sai kavereita ja kaljaa. Samalla tulokas ajettiin salakavalasti sisään yhteisöön ajamaan sen omia etuja. Yhteisön jäsenyyden myötä kriittisyydestä tulee epätoivottava piirre; se olisi oman […]
Tuore Suomen Kuvalehti (36/99) avaa murheellisen näkökulman suomalaiseen arkeen: haastatellut ulkomaalaiset kertovat vakavia esimerkkejä rasismista, joka ulottuu virkamieskuntaan saakka. Värilliset joutuvat yllättävien väkivallanpurkausten kohteeksi, virkavalta puolestaan vähättelee tapahtuneita. Kun Suomeen kerääntyvät ensi marraskuussa eri EU-maiden rasisminvastaiset toimikunnat, selvitys isäntämaan tilanteesta ei tule näyttämään hyvältä. Kuvalehden juttu järkytti. Mutta vielä enemmän järkytyin viime keväänä. Eurovaalikampanjan aikana […]
Voiko maassa, jossa yli 85 % väestöstä kuuluu luterilaiseen kirkkoon, olla puoluetta joka varaisi itselleen yksinoikeuden kristillisyyteen? Ehdottomasti ei voi. Aivan kuten vihreät eivät voi solmia erityissopimusta luonnon kanssa, että tämä myhäillen seuraisi juuri heidän politikointiaan, eivät kristilliset voi varata Luojaa samaan tarkoitukseen. Vaalityöhön ei sen enempää uskoa kuin sen kohdetta pidä sotkea, kyse on […]
HYVÄOSAISET JAKAVAT LOHDUTUSTA RASKAUTETTUJEN ARKEEN. ILTAPÄIVÄLEHDESSÄ isopovinen kaunotar lausui myönnytyksen todellisuudelle: seksikkyys ei ole rintojen koosta kiinni. Melkein tunsin kuinka koko luomakunta huoahti; nyt se sieltä viimein tuli, korkeimmalta taholta. Nyt saavat kaivatun lohdutuksen ne, joiden rinnat eivät uhmaa vastaantulijaa. Mitä siitä vaikka kaksi aukeamaa kuvineen rakennettiin toisarvoisiksi todettujen tissien ympärille, kunhan vain asia tuli […]
Joulu meni hienosti. Vain kaksi viidesosaa perheestämme loiski vatsataudissa. Jotenkin onnistuimme välttämään perinteisen terveyskeskusjoulun, ja jouluyönä pääsimme jopa katoliseen messuun, josta palasimme kiittäen ja ylistäen siitä mitä olimme nähneet ja kuulleet. Myös lahjakirjojen lukeminen sängyssä, ilman vierellä olevaa ämpäriä, oli tavallista juhlallisempaa. Tuntui oikealta ja kohtuulliselta, etteivät Yasunari Kawabata, John Irving tai edes Timo Harakka […]
KRISTINOPIN ESITTELY on vaikea taitolaji. Se huomattiin jälleen uutta katekismusehdotusta käsitellessä. Vaikeus on jo rakenteellinen: teoreettinen puhe Jumalasta on pakostakin turhauttavaa. Aivan kuin Jumala esiintyisi jotenkin kömpelösti, väärässä yhteydessä, siitä itsekin vaivautuneena. Usko pakenee määrittelyjä ja sinkoaa hyvätkin yritykset avaruuteen. Uskon vastahakoisuutta antautua tarkastelun kohteeksi kuvaa myös Dostojevski Idiootissaan: "Uskonnollisen tunteen olemus ei mahdu mihinkään […]
VIIME VIIKKOJEN poliittinen keskustelu on saanut haikailemaan vanhaa kunnon totuuskäsitystä, sitä jota opeteltiin logiikan kursseilla yliopistolla. Kielletyn ristiriidan ja kolmannen poissuljetun laki ilmaisivat, että lause ei voi olla yhtä aikaa tosi ja epätosi; se on jompaa kumpaa eikä muita vaihtoehtoja ole. Väljä postmoderni totuuskäsitys on liukumassa tilalle. Nyt voi vaivatta selittää puoluetovereiden ristiriidan: kas, kumpikin […]
Maailmanhistorian toistaiseksi tunnetuin seksiskandaaliin sotkeutunut hallitsija on ollut kuningas Daavid. Poliittinen ura ei katkennut, sillä nuhtelun rikoksesta suoritti ilmeisen hienovaraisesti uskonnollinen neuvonantaja Natan. Onni sinänsä; muutoin jälkipolvilla tuskin olisi katumuspsalmin kaltaista runoutta ja Miserere mei -sävellyksiä. Aika näyttää, haastaako Bill Clinton Daavidin maineen historian naissankarina. Luovia hengentuotoksia ei ainakaan kannata odottaa; siitä pitää kaiken auki […]