Kauppa- ja teollisuusministeriön kaavailema windfall-voittojen verotus nousee suomalaisesta peruskateudesta, eikä se ratkaise päästökaupan pahimpia ongelmia vaan päinvastoin pahentaa niitä.
Kauppa- ja teollisuusministeriön työryhmä ehdotti kesäkuussa windfall-veroa ydin- ja vesivoimalle. Windfall-profit eli ns. ylivoitto on yksi päästökaupan mukana tulleista ongelmista. Kyseessä on voittoa tavoittelevien sähköyhtiöiden saama lisätuotto silloin, kun sähkö tuotetaan päästöttömillä tuotantomuodoilla. Päästökauppa nostaa sähkön pörssihintaa, jolloin sähkömarkkinoille myydystä päästöttömästä tuotannosta saa paremman tuoton, koska sille ei synny kustannuksia päästöoikeuksista.
Windfallin aiheuttamat helpot pikavoitot herättävät kansalaisissa ymmärrettävästi kaunaa. Kateuden sävyttämät ratkaisumallit ovat kuitenkin harvoin rakentavia.
On tavattoman typerää ratkaista windfall-ongelma veroteknisin keinoin. Se pahentaa entisestään päästökaupan varsinaisinta ja pahinta ongelmaa eli sähkön hinnannousua. Tuloksena on puhtaasti uusi energiavero, joka kohdistuu lopulta energian käyttäjiin.
Juuri sähkön hinnannousu on yksipuoliseen päästökauppaan ryhtyneelle Euroopalle kohtalokas, koska se saattaa eurooppalaisen teollisen tuotannon eriarvoiseen asemaan päästökaupan ulkopuoliseen tuotantoon nähden. Sähkön hinnannousun aiheuttamia lisäkustannuksia ei voi lisätä maailmanmarkkinahintaan. Esimerkiksi Suomen kohdalla tämä merkitsee sitä, että meidän paperimme tai teräksemme, jotka ovat maailman puhtaimmin tehtyjä, joutuvat entistä tiukemmille. Tämä taas uhkaa johtaa hiilivuotoon, tuotannon siirtymiseen saastuttavampien olosuhteiden piiriin.
Esitetyssä muodossa 100 miljoonan euron verotulo menee korvamerkitsemättömänä valtionbudjettiin, eikä sitä ohjattaisi esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuntaan. Jos windfall-voittoja halutaan jotenkin rokottaa, on kerättävät varat ohjattava puhtaan energian investointitarpeisiin. Tätä ajatusta ovat tukeneet myös Suomen energiantuottajat.
Ehdotetun kaltainen vero tulee myös vaikeuttamaan investointeja energian tuotantoon. Veroilla on se ikävä piirre, että ne tulevat usein jäädäkseen ja muuttuvat pelotteiksi. Järjenvastaista on, että pelote kohdistuisi nyt päästöttömään energiamuotoon. Se kääntyy koko päästökaupan alkuperäistä ideaa vastaan.
Nykyinen päästökauppajärjestelmä on osoittautunut huonosti yhteensopivaksi sähkömarkkinoiden kanssa. Sähkön hinta nousee rajusti – kokonaisuudessaan paljon enemmän kuin mitä varsinainen päästöjen vähentäminen maksaa. Päästökaupan luvattu kustannustehokkuus on jäänyt toteen näyttämättä.
Suomella pitää olla EU-puheenjohtajana rohkeus puuttua päästökaupan todellisiin ongelmiin. Kansallisella tasolla korjaaminen olisi virhe, ongelmat pitää korjata siellä missä ne on tehtykin, EU:n tasolla. Jos ministerimme eivät asiaa nosta EU:ssa esiin, he pettävät suomalaisen työn ja ympäristöteot.
Eija-Riitta Korhola
Europarlamentaarikko, Kokoomuksen varapuheenjohtaja