Miksi erosit Kristillisdemokraateista?

Parasta olisi jos käväiset lukemassa, mitä asiasta tuolloin kirjoitin: Kaikki mitä olet halunnut tietää KD-prosessista

Mutta tiivistetysti: olo kävi raskaaksi ja minulta loppui usko siihen, että puolue oli kehittymässä hyvään suuntaan. Se antoi ehdokkaidensa sotkea uskontoa ja politiikkaa hyvin kyseenalaisin keinoin.

Koska en kuitenkaan itse ole mikään auktoriteetti eikä minulle liene oikeutta muuttaa puoluetta, päätin lähteä itse, sillä puolueessa tapahtui asioita, joista tulin surulliseksi. Ne liittyvät hengellisen ja poliittisen vallan toisiinsa sekoittamiseen. Joku ei koe sitä ongelmaksi, ja hyväksyn sen. Mutta itse en mahda kokemukselleni mitään; se masensi minut.

Eniten kiusaannuin siitä, mitä eduskuntavaaleissa tapahtui Helsingin vaalipiirissä. Lehdissä oli erään ehdokkaan numerolla ja nimellä varustettuja vaali-ilmoituksia, joissa luki mm. ”kirkko on luopunut totuudesta” ja kehotettiin menemään äänestämään. Ehdokkaan tukiryhmä levitti tuhansia kirjeitä, joissa ko. ehdokkaan kerrottiin olevan Jumalan valitsema mies eduskuntaan. Omaan ehdokkuuteeni liittyen minusta levitettiin valheita.

Erotessani Kallis kiisti nämä kirjeet, joilla vaalitulokseen yritettiin vaikuttaa, ja hän sanoi minun keksivän nämä jutut. Myöhemmin kirjeet tulivat julkisuuteen, ja Kallishan joutui itsekin samanlaisen kirjekampanjan uhriksi, ja erosi puheenjohtajan paikalta hävittyään eurovaaleissa miehelle, jonka massakirjeen mukaan piti olla ”ainoa Pyhän Hengen suosittelema” ehdokas. Lue siitä kirjoitettu artikkeli
Jumala vaaliveturina
Suomen Kuvalehden artikkeli valottaa Kristillisdemokraattien kriisin taustaa

Kirkon tilaan puuttuvat vaalimainokset ja Jumalan ehdokasmakuun vetoamisen otin raskaasti. Katson sellaisen vaalityön pitävän kristillisdemokraatit aina marginaalissa. Vaalien aikana ja niiden jälkeen pyysin puoluejohtoa puuttumaan Helsingin tilanteeseen, tuloksetta. Pyysin siltä myös sääntöjä, joiden avulla torjuttaisiin uskonnollisen mainostamisen mahdollisuus jatkossa. Sille pyynnölle puoluejohto ei lämmennyt. En halua osoitella yksittäisiä ihmisiä, koska ongelma on rakenteellinen ja läsnä aina siellä, missä yksilöllistä uskoa korostava kulttuuri ja henkilövaali yhdistyvät. Jokainen ehdokas tajuaa, että uskonnollisella kampanjalla erotutaan ja saadaan henkilökohtaista kannatusta. En siis jaksa moittia ehdokasta tai hänen villiä taustaryhmäänsä. Puoluetta moitin siitä, ettei se vaivaudu panemaan tällaista kuriin. Puolue leimautuu entistä enemmän.

Aloin harkita vakavasti eroa keväällä, ilmaisin sen mm. puolueen nettisivuilla ja ennakoin sitä myös puheessani puoluevaltuuston kokouksessa huhtikuussa. Dokumentit löytyvät kotisivuiltani; kirjastani ja puheistani näkee, että olen aina pitänyt hengellisen ja poliittisen vallan yhdistämistä vakavana kysymyksenä. Olennaista ei ole, esiintyykö sitä paljon vai vähän. Minulle olennaista on, miten siihen periaatteessa suhtaudutaan.

Olen vakaumuksellinen kristitty ja arvostan kristillistä julistusta. Juuri samasta syystä vierastan sen käyttöä poliittisen mainonnan yhteydessä; koen kristillisen sanoman muuttuvan silloin hyvin vieraannuttavaksi.

Koen, että Kristillisdemokraateissa on esiintynyt jännitteitä ns. uudistuslinjan ja perinteisen kannattajakunnan välillä. On kai tunnustettava, että epäonnistuin yrityksissäni uudistaa puoluetta: ilmeisesti loin enemmän jännitteitä kuin rakensin.

Ajan mittaan jännitteen kasvaminen on haitaksi puolueelle, ja halusin omalta osaltani purkaa sitä pois. Olen epäilemättä itse syyllinen tilanteeseen ajettuani puolueen uudistusprosessia määrätietoisesti ja kärsimättömästi. Tietyistä periaatteista en silti osannut ajatella toisinkaan. Kristilliseksi julistautuvan poliittisen puolueen haaste on mielestäni jatkuvasti tehdä selväksi, ettei se pyri ottamaan itselleen seurakuntien ja kirkkojen roolia, sillä se ei ikinä kykene tekemään oikeutta kristinuskon perussanomalle.

Siksi mm. vaalikampanjointiin olin kaivannut selviä pelisääntöjä, jotta toiminnan tarkoitus ei tuolloin hämärtyisi: en esimerkiksi pidä hyvänä, että vedotaan sellaisiin uskonnollisiin teemoihin, joihin ei pyrittävällä foorumilla voida edes vaikuttaa.

Ratkaisuni oli luultavasti hyvä: olen saanut työrauhan ja minusta tuntuu, että myös KD on yhtenäisempi. Se ei vielä ole mielestäni vielä täysin selkiyttänyt sitä, onko se poliittinen liike vai seurakunta, mutta seuraan kiinnostuneena kehitystä ja toivon kaikkea hyvää sen hienoille ihmisille.

Share Button

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *