Kristillinen liitto (SKL) pitää paraikaa kokoustaan Jyväskylässä ja, kiitos Toimi Kankaanniemen, koko media taitaa olla paikalla. Monikaaan ei ymmärtäisi kiinnostua neljän prosentin puolueesta, mutta jos luvassa on kristillistä riitelyä, kuka nyt voisi vastustaa hyvää näytelmää? En yhtään ihmettelisi vaikka Seiska-lehtikin lähtisi etsimään haaskaa sivuilleen. Se vasta olisikin jotain: Seiska kristillisten kokouksessa.
Näytelmän juoneen kuuluu syrjäyttämisestään kroonisesti loukkaantunut ex-puheenjohtaja ja tempperamenttinen nykyjohtaja. Ex muistaa antaa aina puoluekokouksen alla pessimistisen katsauksen puolueen tilasta. Tällä kertaa hän vaati jopa puheenjohtajan erottamista – puoluehan on huolestuttavasti löytämässä kasvu-uran, ja uusia jäseniä se vetää riveihinsä enemmän kuin muut.
Kasvu onkin hyvin arveluttavaa sille, joka on päättänyt että SKL on maan suola, eikä suolaa saa olla liikaa. Tällä "raamatullisuudella" kristilliset ovat vuosikausia kyenneet selittämään heikon vaalimenetyksensä, ja näin voineet väistää kriittisen itsetarkastelun. Pienenä pysyminen on paitsi oikeaoppista, myös turvallista politiikkaa – sillä varmistetaan puheoikeus mutta vältetään vastuupaikalle joutuminen.
Puolueen johtoa on syytetty nimenmuutoshankkeeseen juuttumisesta. Syytös ei ole reilu: mitään olennaista ei ole jäänyt tekemättä sen vuoksi, että kentän esittämää aloitetta muuttaa nimi kristillisdemokraateiksi on viety asianmukaisesti eteenpäin. Junttaamisesta voisin kyllä minä ottaa syyt niskoilleni. Olen monesti sanonut, etten voi hyväksyä puolueen nykynimeä. Kerron miksi.
Kuulun niihin suomalaisiin kristittyihin, joita Suomen kristillisen liiton nimi on surettanut, jopa loukannut. Kristillisiä arvoja tulee pitää esillä politiikassa, mutta ei niitä saisi omia. Yhdellä poliittisellla puolueella, vaikka olisi kuinka hyvä, ei liene oikeutta ottaa edustaakseen kristinuskoa. Ja entä jos puolue ei olisikaan hyvä? Jos se sattuisi olemaan vaikkapa kristillisnationalistinen joukko, joka kaivaisi raamatusta perusteet rasistiselle syrjinnälle, vieläkö siedettäisiin noin juhlavaa nimivalintaa? Mikään nimessämme ei viittaa politiikkaan, mikään ei rajoita toimialaa. Tämä aiheuttaa eettisen ongelman; poliittisesta puolueesta ei yksinkertaisesti ole edustamaan kristillisyyttä, vaikka tarkoitus olisi kuinka hyvä. Me emme kykene tekemään sille oikeutta. Olennaisin jää sanomatta.
Nimenmuutosta on vastustettu viittaamalla Italian ja Saksan kristillisdemokraattien rötösmaineeseen. Mutta juuri siksi nimi voisi sopia oikein hyvin meille, jotka olemme kiusattuja tekopyhyyteen. Ehkä se auttaisi pitämään jalat maassa ja tason korkealla.
Nimestä äänestetään tänään. Veikkaan, että poliittinen kenttä tulee oksentamaan SKL:n ulos suustaan, jos se ei etsikkoaikaansa tuntenut.
Uutislehti 100, Toukokuu 2001
