Zimbabwen tilanne

6.7.2005

Arvoisa puhemies, olemme tässä salissa puhuneet Zimbabwesta jo useaan otteeseen ja siitä on sanottu jo kaikki mahdollinen. En nyt aio toistaa sitä, minkä päätöslauselmamme sanoo. Haluan vain todeta, että demokratia on vaativa prosessi, joka edellyttää vaivannäköä. Se ei ole itsestäänselvyys sielläkään missä sen nimiin vannotaan. Ehkäpä tarvitsisimme kokonaan uuden ammattikunnan, demokratiainsinöörien joukon tutkimaan yhteiskunnan rakenteiden […]

Lue lisää

Maamiinoja koskeva päätöslauselma

6.7.2005

Arvoisa Puhemies, En voinut kannattaa maamiinapäätöslauselman johtopäätöksiä, vaikka kehitysyhteistyöalalla olleena jaan sen huolen ja pidän maamiinojen käyttöä kehitysmaissa suurena tragediana. Edustan EU-maata, joka on sitoutunut täyttämään Ottawan sopimuksen velvoitteet vuoteen 2016 mennessä. Tuolloin luovumme maailman turvallisimmista ja vähiten vahingoittavista miinoista, joilla suojataan 1324 km pituista Venäjän rajaamme. Ne eivät ole hallitsemattomasti maastossa, vaan varastossa ja […]

Lue lisää

Hei Strasbourgin heinäkuusta,

5.7.2005

kesän viimeinen täysistuntoviikko on meneillään, mutta kesäistä tunnelmaa ei Strasbourgissa ole. Suomi paahtuu 27 asteen ihanassa helteessä tätä kirjoitettaessa, kun taas täällä satoi äsken jotain valkoista, josta en saanut lopullista selvyyttä, oliko se räntää vai rakeita. Joinakin kesinä heinäkuinen Strasbourg on ollut ukkosilmoja hautova turkkilainen sauna, mutta nyt luonto empii ja jäähdyttelee. Poliittisestikaan emme ole […]

Lue lisää

Kesäkuun 2005 uutiskirje

7.6.2005

Tervehdys kriisisestä Strasbourgista Kyllä, EU:ssa on kriisi. Ranskalaiset ja hollantilaiset nöyryyttivät euroeliittiä äänestämällä perustuslain nurin, ja nyt mietimme, mitä johtopäätöksiä kansanäänestyksistä pitäisi tehdä. Jäsenmaiden piti hyväksyä perustuslakiesitys, jotta se astuisi voimaan marraskuussa 2006. Toistaiseksi yksitoista kahdestakymmenestäviidestä maasta on hyväksynyt sen, kymmenen näistä ratkaisi asian parlamentissaan. Espanja, Ranska ja Hollanti antoivat asian kansalaistensa äänestettäväksi, ja vain […]

Lue lisää

Pehmittimissä ja renkaissa esiintyvät PAH-yhdisteet (Adamou)

7.6.2005

Arvoisa Puhemies, kiitän raportööriä komission linjaa tukevasta työstä; kun komission linja on pääpiirteissään hyvä, parlamentin kannattaa tukea sitä asiaa suuremmin vesittämättä. Nyt käsittelyssä oleva lakialoite on luonnollinen jatko viime kaudella valmistuneeseen direktiiviin, jossa vuoden 1996 ilmanlaadun puitedirektiiviin perustuen säädimme ilman epäpuhtauksille ja PAH-yhdisteille raja- ja tavoitearvot. Nyt määrittäessämme sopivaa aikataulua ja raja-arvoja muuhun ympäristöön joutuvien […]

Lue lisää

Energian loppukäytön tehokkuus (Rothe)

5.6.2005

Arvoisa puhemies, käsittelemme ilmastopolitiikan kannalta keskeistä aihetta. Energiapalveludirektiivin on tarkoitus täydentää päästökauppadirektiiviä kohdentamalla säästötoimet sen ulkopuolisiin aloihin, ja jatkaa energiansäästön prosessia energian loppukäyttäjien piirissä. Itse toivoin ympäristövaliokunnan lausunnonantajana, että tämä olisi antanut tilaisuuden korjata niitä ongelmia ja kilpailuvääristymiä, joita päästökauppadirektiivi sisältää. Siksi vastustin viimeiseen saakka kaikille jäsenvaltioille yhteisiä säästötavoitteita, koska katsoin niiden rankaisevan maita, joissa […]

Lue lisää

EU-MAIDEN YHTÄLÄISET SÄÄSTÖTAVOITTEET EPÄREILUJA

5.6.2005

KORHOLA ENERGIAPALVELUDIREKTIIVISTÄ: EU-MAIDEN YHTÄLÄISET SÄÄSTÖTAVOITTEET EPÄREILUJA Eija-Riitta KORHOLA (kok) pitää energian loppukäytön tehokkuutta ilmastopolitiikan kannalta keskeisenä. "Energiapalveludirektiivin on tarkoitus täydentää päästökauppadirektiiviä kohdentamalla säästötoimet sen ulkopuolisiin aloihin, ja jatkaa energiansäästön prosessia energian loppukäyttäjien piirissä". Korhola itse toivoi ympäristövaliokunnan lausunnonantajana, että tämä olisi antanut tilaisuuden korjata niitä ongelmia ja kilpailuvääristymiä, joita päästökauppadirektiivi sisältää. Korhola vastusti viimeiseen saakka […]

Lue lisää

Yhteisön paikkatietoinfrastruktuuri

5.6.2005

Arvoisa puhemies, yhteisön ympäristöpolitiikan onnistumiseen vaikuttavat keskeisesti luotettavan tieteellisen tiedon saatavuus ja tuon tiedon sujuva välitys. Paikkatietojen saatavuus on perusedellytys ympäristölainsäädännön perusteella tehtävälle tieteelliselle arvioinnille. Jäsenvaltioiden keräämien paikkatietojen standardisoinnissa ja yhteentoimivuudessa ei ole vielä päästy kovin pitkälle, sillä yhteisön tasolla on edelleen suuria, jo käytettävissä olevien tietojen hyödyntämistä hankaloittavia esteitä. Paikkatietojen käyttöä ja saatavuutta yritetään […]

Lue lisää

Århusin yleissopimuksen toinen osapuolikokous

8.5.2005

Arvoisa puhemies, Parlamentti on tehnyt työtä Århusin sopimuksen kanssa vuodesta 2000, jolloin saimme komission version sopimuksen ensimmäisestä pilarista, kansalaisen oikeudesta ympäristöä koskevaan tietoon. Linjamme on ollut koko ajan kunnianhimoinen ja kansalaisen osallistumista puolustava. Lähdemme siitä, ettei mikään saa rajoittaa kansalaisen oikeuksia saada tietoa ja tulla kuulluksi ympäristöasioissa. Se on demokratian toimivuuden kannalta olennaista maailmassa, jossa […]

Lue lisää

Bonnin ilmastokokousta koskeva päätöslauselma

8.5.2005

Arvoisa puhemies ympäristövaliokunta hyväksyi viime viikolla muutosesitykseni, josta äänestetään huomenna Bonnin ilmastokokousta koskevassa päätöslauselmassa. Ehdotan siinä, että hallitusten asiantuntijat tutkisivat kauppasanktioiden mahdollisuutta WTO-tasolla niille, jotka jäävät Kioton sopimuksen ulkopuolelle. Muotoilu on tiukka, myönnän sen auliisti. Mutta otettakoon huomioon, ettei tässä suinkaan nyt olla langettamassa kenellekään sanktioita vaan ehdotetaan tämän mahdollisuuden tutkimista vastaisen varalle. Me kaikki […]

Lue lisää