Kategoria: Tiedotteet

Yritys saa päästökauppadirektiivin mukaan allokaation kolmevuotiskaudeksi (ensimmäinen päästökauppakausi) tai viisivuotiskaudeksi (toinen kausi). Niinpä sen kannattaa päästökauppakauden loppuvaiheessa olla myymättä ylimääräisiä päästöoikeuksiaan, jos se näin voi saada muuttumattoman määrän päästöoikeuksia koko seuraavalle viisivuotiskaudelle. Vastaavasti syntyy (ympäristön kannalta valitettava) kannuste lykätä ympäristöinvestointia ensimmäisen kauden alkuun tai yli, vuoden 2008 alkuun, jotta yritys saisi myydä ylimääräiset päästöoikeudet niin […]

Korholan kirjallinen kysymys komissiolle "Kioton sopimuksen mukaan sopimuksen tavoitteen täyttyminen arvioidaan vuosien 2008-2012 keskiarvona. Tämä on luonnollista, sillä esim. säätilojen muutoksen voivat vaikuttaa suuresti vuotuisiin päästöihin esim. vesivoiman vähäisyytenä kuivina vuosina. Viime aikoina on voitu lukea keskenään ristiriitaisia arvioita EU:n ja sen jäsenmaiden kehityksestä Kioton tavoitteen saavuttamisessa, esim. juuri mainituista sääoloista johtuen. Lehdistöllä ja vielä […]

Korholan kirjallinen kysymys komissiolle "Tällä hetkellä EU:n päästökauppadirektiivi ja perustamissopimuksen kilpailusäännöt (Artiklat 87 ja 88) estävät allokoimasta yrityksille enemmän kuin ne todennäköisesti tarvitsevat. Tähän perustuu myös se, että ns. kuumaa ilmaa (eli päästöoikeuksia, joiden myyminen ei perustu todellisiin päästövähennyksiin) ei uskota tulevan markkinoille. Itse Kioton sopimuksessa kuuman ilman myymistä ei ole kielletty tai kuumaa ilmaa […]

Korholan kirjallinen kysymys komissiolle "Kansallista päästöoikeuksien (AAU/BSA) tarkistetaan vuodesta 2008 lähtien rajat ylittävien päästöoikeuksien siirtojen osalta niin, että myyjämaan AAU (BSA) vähenee ja ostajamaan kasvaa siirretyllä määrällä. Jos kuitenkin 2008 alkavalla kaudella rajat ylittävä päästöoikeuden siirto on seurausta siitä, että ko. päästöoikeudet oli alunperin vain talletettu (banked) kyseessä maassa, saa päästöoikeuksien alkuperämaa kaksinkertaisena talletettujen päästöoikeuksien […]

Korholan kirjallinen kysymys komissiolle "Kansallista päästöoikeuden kokonaismäärää (AAU/BSA) tarkistetaan vuodesta 2008 lähtien rajat ylittävien päästöoikeuksien siirtojen osalta niin, että myyjämaan AAU (BSA) vähenee ja ostajamaan kasvaa siirretyllä määrällä. Vastaavasti myyjämaan viranomaisilla on saman verran vähemmän jaettavaa seuraavalla päästökauppakaudella. Koska viranomainen ei luultavasti voi kohdella eri tavoin yrityksiä sen mukaan myyvätkö ne päästöoikeuksia maan sisällä tai […]

Korholan kirjallinen kysymys komissiolle EU:n päästökauppadirektiivissä (ei vielä julkaistu EU:n virallisessa lehdessä) sallitaan maakohtaiset päätökset päästöoikeuksien tallettamismahdollisuudesta toimijoille EU:n sisäisen päästökauppakauden (2005-2007) ja ensimmäisen Kioto-kauden (2008-2012) välisenä aikana. Kaikissa jäsenmaissa voi olla yrityksiä jotka esimerkiksi vuosituotannon suurten vaihteluiden vuoksi haluavat tallettaa päästöoikeuksia, vaikka oma maa ei tallettamista sallikaan. Näin syntyy yllyke siirtää tällaiset päästöoikeudet tilapäisesti […]

Arvoisa puhemies, kiitän arvoisaa komission jäsentä vastauksesta. Haluaisin todeta, että on kuitenkin niin, että tässä avautuvat tietynlaiset markkinat ja mahdollisuudet kehitysyhteistyöjärjestöille. Mielestäni se on oikein hyvä asia, koska ne voivat käyttää osaamistaan tällä alueella. Siksi kysyisin, onko komissiolla aikomusta markkinoida tätä mahdollisuutta ja tätä ajatusta kehitysyhteistyöjärjestöille esimerkiksi kouluttamalla niitä valmistautumaan CDM-hankkeiden toteuttajiksi. Kysyisin myös, millaisia […]

Korhola ehdottaa tarvittaessa kynnysprosentin alentamista Eija-Riitta Korhola ehdottaa 22.elokuuta päivätyssä kysymyksessään komissiolle, että se harkitsisi tarvittaessa muutosesityksen tekemistä Kioton sopimuksen voimaanastumiselle tarvittavan prosentin alentamiseksi. Mikäli Venäjää tai USA:ta ei saada mukaan sopimukseen, parempi olisi alentaa sopimuksen voimaanastumisen kynnystä kuin antaa sopimuksen odottaa. "Kioton sopimus astuu voimaan, kun sen on hyväksynyt vähintään 55 UN/FCCC:n sopijapuolta, edustaen […]

Eija-Riitta Korhola esitti maananataina parlamentin täysistunnon avauksen yhteydessä pyynnön parlamentin puhemiehelle, jotta hän esittäisi parlamentin nimissä komissiolle huomautuksen sovittelutuloksen rikkomisesta. "Arvoisa puhemies, Viime vuoden lopulla parlamentin sovitteluvaltuuskunta sopi Århusin sopimuksen toisen pilarin eli yleisön osallistumisesta tiettyjen ympäristöä koskevien suunnitelmien ja ohjelmien laatimiseen koskevan direktiivin (2003/35) lopullisesta sisällöstä. Itse olin sovitteluissa mietinnön laatijan roolissa. Olennainen osa […]

CDM avaa uusia mahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Eija-Riitta Korhola kysyy komissaari Poul Nielsonille osoitetussa suullisessa kysymyksessä, onko komissio tutkinut Kioton sopimuksen joustomekanismeihin kuuluvien kreditien vaikutusta kehityshankkeisiin. 8.heinäkuuta päivättyyn kysymykseen odotetaan vastausta syyskuun ensimmnäisen täysistunnon komission kyselytunnilla. "EU on laatimassa direktiiviä Kioton sopimuksen mukaisten yhteistoteutus- (JI) ja puhtaan kehityksen (CDM) projekteista saatavista krediiteistä, jotka ovat muunnettavissa päästökaupassa rahanarvoisiin […]