Tämä blogisarja on päivittäistä reflektointia ja irtiottoja ev.lut.seurakuntien joulukalenterin tekstien pohjalta. Varsinaisen joulukalenterin tekstit on laatinut kirjailija Antti Nylén. Tässä linkissä kerron, miksi aloin kirjoittaa varjokalenteria.
11.luukku: Ennen pitkää. Mikä ihana sanapari! Hyvyys on ajan kysymys. 
MITÄ SE ON: Kun muutos lähtee liikkeelle, se etenee vääjäämättömällä voimallaan.
Ystäväpariskunta muutti töihin kaukoitään. Vaimon tunsin jo lapsuusajalta, hän oli siskoni kavereita ja samassa koulussa kanssani. Teini-ikäisenä hän oli joutunut mopo-onnettomuuteen, jossa toinen käsi halvaantui. Ilo henkiinjäämisestä oli kuitenkin niin suuri, että huivin kannattelema käsi tunti pikkujutulta.
Mutta toisessa kulttuurissa se olikin isompi juttu ja paljasti kulttuurieron. Puolisolta kysyttiin hienovaraisesti, oliko käden vamma tullut vasta avioitumisen jälkeen, ja kun tämä vastasi kieltävästi, moni ihmetteli, miksi hän oli ottanut vaimokseen vammautuneen ihmisen. Sehän kertoi siitä, että edellisessä elämässä tämä oli tehnyt jotakin pahaa, karma oli kostanut. Jos terve, hyvän karman ihminen ottaa luokseen pahan karman ihmisen, se tuottaa onnettomuutta ja ikään kuin syö ihmisen omaa hyvää karmaa. Monelle buddhalaiselle tämä oli keskustelunavaus, jossa kristinuskosta paljastui jo heti jotakin aivan olennaista. Tämä olikin radikaalia.
Kristinuskon mukaan sairas tai vammainen ei ole syyllinen kohtaloonsa. Jeesus lopetti kertaheitolla spekulaatiot siitä, mistä syystä hänen parantamansa sokea kärsi vammastaan. Kärsiviä tuli auttaa Jeesuksen mukaan auttaa, näin tehtiin hänen Isänsä tahtomia tekoja.
Tämä sama havainto muutti myös brittiläisen palkitun kirjailija-historioitsijan Tom Hollandin suhtautumista kristinuskoon. Hän kuvaa esitelmässään ja haastattelussa sekä teoksessaan Dominion – The making of the Western Mind mikä sulatti itseään agnostikkona pitävän asenteen. Antiikin Kreikan ja Rooman kulttuurin, kielen ja kirjallisuuden asiantuntijana tunnettu mies kertoo lapsena ihailleensa mahtia ja voimaa, ja siksi kristinusko ei tuntunut lainkaan kiehtovalta. Kunnes hän tajusi, että juuri se teki Euroopasta Euroopan ja loi länsimaisen kulttuurin. Ilman kristinuskoa meillä ei olisi ajatusta kaikkia koskevista ihmisoikeuksista, ei modernia tiedettä, tai vaatimusta uudistaa yhteiskuntaa jatkuvasti. ”Maailma, joka on vapautettu kristinuskosta, on vapautettu myös ihmisoikeuksista, sukupuolten tasa-arvosta, sananvapaudesta, edistyksestä, tieteestä ja kaikesta siitä mitä humanismi pitää itselleen rakkaana”, Holland toteaa.
Kristinusko on vaikuttanut länsimaiseen kulttuuriin enemmän kuin moni haluaisi tunnustaa. Mutta sekin on Hollandin mukaan liian laimea ilmaisu. Hän sanoo mieluummin, että kristinusko on pohjimmiltaan länsimainen kulttuuri. Tai että kulttuurimme on kultakala ja kristinusko on vesi, jossa uimme, emmekä siksi edes huomaa sitä. Hollandin mukaan Paavalin sanat siitä, että Kristuksessa Jeesuksessa ei ole juutalaista eikä kreikkalaista, ei miestä eikä naista, ei orjaa eikä vapaata, ovat ihmisoikeuksien kulmakivi.
Muutosvoiman taustalla on kristinuskon ajatus häpeällisen ja tuskallisen kuoleman kärsineestä Jumalasta. Antiikin kertomuksissa jumaluus kuului vahvoille sankareille ja korkeassa asemassa oleville. Ajatus palvoa jumalana kärsinyttä ja pahoinpideltyä miestä oli irvokas ja hävytön. Kuitenkin juuri tämä myötätunnon sanoma levisi ja muutti kulttuurin, johti sairaalalaitoksen syntyyn ja lopulta myös orjuuden kieltämiseen. Holland mainitsee esimerkkinä 300-luvulla eläneet kappadokialaiset kirkkoisät Gregorios Nyssalaisen ja Basileios Suuren, jotka perustivat köyhäintalon, vanhainkodin ja sairaalan. Jos kerran Kristus valitsi elää köyhän elämän ja kuoli orjan kuoleman, sellaisten täytyi olla lähempänä Jumalaa kuin kuninkaiden ja keisarien. Siksi heidän kärsimystään tuli myös lievittää.
Torstaina 12. joulukuuta avaan 12. luukun.
