Arvoisa puhemies, taloudellisen tilanteen ollessa kriittinen on tärkeää, että niin sanotut epäoikeudenmukaiset varat siirretään yleiseen hyvään, varsinkin kun vallankumoukset eivät ole tuoneet tullessaan toivottua taloudellista, sosiaalista ja poliittista edistystä. Vuoden 2013 tapahtumat osoittavat, että maiden vakaus on herkässä tilassa. Yksi tärkeimmistä kysymyksistä on kuitenkin diktatuurien korruptoimien varojen takaisinhankinta.
Tunisian, Egyptin ja Libyan johtajat olivat vallassa vuosikymmeniä ja he onnistuivat keräämään varoja amerikkalaisille ja eurooppalaisille pankkitileille korruption, lahjonnan ja nepotismin keinoin. Kansainväliset toimijat osallistuivat toimintaan omalta osaltaan. Nyt kun johtajat on syrjäytetty, ihmiset vaativat takaisin jättimäisiä laittomasti hankittuja summia ja raha on todella tarpeen.
Päätöslauselmamme viesti on selvä. Varallisuuden takaisinhankinta on arkaluontoinen kysymys, mutta se antaa korruptioon osallistuneille vahvan viestin rankaisemattomuutta vastaan ja toivottavasti myös estää tapauksia tulevaisuudessa. Päätöslauselman mukaan EU:n tulee osoittaa konkreettisesti ja aidosti sitoutumisensa Välimeren etelärannikon maiden taloudellisen tilanteen parantamiseen. Jotkut hallitukset ovat jo palauttaneet merkittävästi entisten diktaattorien omaisuutta, mutta vähin konkreettisin tuloksin. EU-jäseninstrumentit voivat vain auttaa prosessissa, todellinen vastuu on maiden hallituksilla.
