Hallituksen kehysriihen päätös yhteisöveron ja osinkojen verotuksen muutoksista merkitsee tähän asti suurinta kriisiä hallitusyhteistyölle. Erityisesti hämmennystä on herättänyt varakkaiden listaamattomien yritysten suopea kohtelu. Hallitusten jäsenten tietämystä esitystensä seurausvaikutuksista on alettu epäillä laajemminkin kuin vain Vasemmistoliiton osalta.
Pitää siis arvioida päätöstä hallitusohjelman tavoitteiden valossa: tukeeko nyt tehty veroratkaisu kasvua ja työllisyyttä? Niiden välttämättömyydestä kaikki hallituspuolueet olivat yksimielisiä, ja niihin on sitouduttu. Sellaiset toimet ovat erityisen tärkeitä nyt, kun Suomen vaihtotase tulevaisuudennäkymineen on katastrofaalinen.
On tärkeää todeta, että nyt tehtiin päätös vain niistä yrityksistä, jotka tekevät voittoa, ja nimenomaan Suomessa. Muualla voittoa tekeviin ei päästä käsiksi. Suomessa voittoa tuottava yhtiö maksaa verot Suomeen, tappiota tuottava ei sitä tee. Yhteisöveron tuotto pienenee koko ajan sekä laman että verokilpailun vuoksi. Hallituksen pyrkimys vastata haasteeseen oli siis perusteltu.
Johtavan hallituspuolueen europarlamentaarikkona en arvostele mielelläni hallituksen päätöksiä. Se täytyy tehdä vain hyvästä syystä. Työllisyystilanteemme on iso hyvä syy tuoda esiin yksi kriittinen näkökulma.
Mikä tahansa veroale syntyy muiden maksettavaksi, ellei siitä seuraa työpaikkojen säilyminen tai jopa kasvu. Yhteisöverotuksen tavoite tulisi olla työllisyyden edistäminen, ja nimenomaan Suomessa eikä vaikkapa Kiinassa, Vietnamissa tai Intiassa. Kannustiko verotuspäätös juuri siihen, että Suomessa synnytetään lisää työpaikkoja? Vai siihen, että yrittäjä saneeraa henkilöstöä Suomessa tavalla, josta luemme lehdistä päivittäin?
Tässä suhteessa päätös ei tuonut mitään uutta. Listaamattomissa pienissä ja keskisuurissa osakeyhtiöissä omistajien tulisi saada kannustin yhtiön Suomessa maksamista palkoista. Hyvä keino tähän olisi huomioida maksetut palkat yhtiön nettovarallisuudessa, aivan kuten henkilöyhtiöiden kohdalla jo nyt tehdään. Nettovarallisuudesta lasketaan hallituksen päättämä kahdeksan prosentin potti, jonka omistajat voivat jakaa osinkona itselleen.
Nyt osakeyhtiön voiton veroalennuksella luotiin tilanne, jossa saneeraamiseen itse asiassa kannustetaan. Tarkoitus oli tietenkin hyvä, eli vastata verokilpailuun, jotta yritykset eivät siirtäisi voittojaan vaikkapa 10 prosentin yhteisöveron Kyprokselle. Samaan aikaan olisi kuitenkin pitänyt tehdä korjaus osakeyhtiöiden nettovarallisuuden määritelmään, jotta suomalaisen yrityksen kannattaisi vastaisuudessakin palkata Suomeen veronsa maksava työntekijä. Vasta silloin toteutuisi yhteiskunnallinen kokonaisetu.
Suomalaisten työpaikkojen lisääntyminen tulisi olla meidän kaikkien yhteinen tavoite. Osingonjako tulisi ymmärtää tästä näkökulmasta. Osakkeenomistajan osingonjako on palkkio työllistämisestä. Työntekijän osingonjako on turvattu työpaikka ja palkka. Vastakkainasettelua ei tarvita.
