Kirjallisesti vastattava kysymys E-010575/2010
komissiolle
työjärjestyksen 117 artikla
Eija-Riitta Korhola (PPE)
Aihe:Jätedirektiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä
Jäsenvaltioiden on määrä saattaa uusi jätedirektiivi (2008/98/EY) osaksi kansallista lainsäädäntöään 12. joulukuuta 2010 mennessä. Jo nyt on kuitenkin arvioitavissa, että usea jäsenvaltio tulee myöhästymään tästä määräajasta.
Komission käytössä on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen uusi 260 artiklan 3 kohdan mukainen menettely, joka mahdollistaa ilmoitusvelvollisuutensa laiminlyöneen jäsenvaltion viemisen unionin tuomioistuimeen ja sakon ehdottamisen jo ensimmäisen perustellun lausunnon ja jäsenvaltion huomautusten jälkeen.
Aikooko komissio hyödyntää täysimääräisesti 260 artiklan 3 kohdan tarjoamat mahdollisuudet? Koskeeko tämä myös jätedirektiivin osittaista mutta puutteellista saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä?
Onko komission mielestä tarpeen harkita 260 artiklan 3 kohdan toimivuuden tarkastelua jätedirektiivin kansalliseen lainsäädäntöön saattamisen yhteydessä saatujen kokemusten valossa? Onko komissio valmis harkitsemaan jatkossa mahdollisuutta saattaa direktiivi voimaan jäsenvaltioissa, jotka eivät ole tehneet ilmoitusta, komission säädöksenä sen lisäksi tai sen sijaan, että jäsenvaltiota ojennetaan tuomioistuimessa?
E-10575/10FI
komissaari Janez Potočnikin
komission puolesta antama vastaus
(24.2.2011)
Komissio julkaisi 15. tammikuuta 2011 tiedonannon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 260 artiklan 3 kohdan soveltamisesta (1). Kyseisessä tiedonannossa annetaan komissiolle muun muassa mahdollisuus pyytää unionin tuomioistuinta langettamaan sakkoja jäsenvaltioille, jotka eivät ole ilmoittaneet direktiivien kansallisista täytäntöönpanotoimista, vaikka määräaika kyseisten direktiivien saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä on jo umpeutunut. Yksi tällainen direktiivi on jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY (2). Komissio katsoo, että 260 artiklan 3 kohdan sakkoja koskevat määräykset koskevat myös tapauksia, joissa ilmoitettujen täytäntöönpanotoimien mukaan direktiivi on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä ainoastaan osittain, mutta että kyseiset määräykset eivät koske erimielisyyksiä ilmoitettujen toimenpiteiden riittävyydestä (ks. tiedonannon 19 kohta).
Komissio katsoo, että tässä vaiheessa on mahdotonta päätellä 260 artiklan 3 kohdan tehokkuutta, sillä sitä sovelletaan vasta tästä vuodesta allkaen. Luonnollisesti kyseinen kohta kuitenkin edesauttaa sitä, että direktiivit saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä kokonaisuudessaan ja ajoissa. Komissio haluaa painottaa, ettei yhteispäätösmenettelyllä annettua direktiiviä voida korvata komission asetuksella, sillä Euroopan parlamentin ja neuvoston antamaa direktiivi voidaan korvata ainoastaan mainittujen lainsäätäjien sopimalla välineellä. Komissiolla ei myöskään tällä hetkellä ole suunnitelmia esittää direktiviin 2008/98 säännöksiä koskevaa asetusehdotusta.
(1) EUVL C 12, 15.1.2011, s. 1.
(2) EUVL L 312, 22.11.2008, s.3
