Joka täysistuntoviikolla Strasbourgissa parlamentti hyväksyy kolme niin sanottua kiireellistä päätöslauselmaa ajankohtaisista ihmisoikeuskysymyksistä. Tällä viikolla keskitymme juutalaisen Gilad Shalitin tapaukseen, Meksikon tilanteeseen ja Etelä-Korean kuolemantuomiota koskeviin lausuntoihin.
Maanantaina draftaamme oman ryhmämme, EPP:n kannan. Tiistaina ja keskiviikkona neuvottelemme päätöslauselmista muiden poliittisten ryhmien kanssa, ja torstaina aiheista käydään täysistuntokeskustelu ennen iltapäivän äänestystä.
Gilad Shalit on Hamasin vuonna 2006 sieppaama juutalainen korpraali. Hän oli 19-vuotias sieppauksen aikaan ja on ollut eristettynä vankina tuntemattomassa paikassa Gazassa siitä saakka. Shalitista on tullut Hamasille tärkeä neuvotteluase, jonka vapauttamisesta vaaditaan vastapainoksi jopa 1000 palestiinalaisen vapauttamista. Hamas on kieltänyt esim. Punaisen Ristin edustajia tapaamasta Shalitia. Monet ihmisoikeusjärjestöt ovat tuominneet pidätyksen ja vangitsemisen, joka on vastoin kaikkia kansainvälisiä humanitaarisia sopimuksia.
Poliittisesti arkaan asiaan liittyvä ihmisoikeusloukkaus lässähtää usein lopullisessa, yhteisessä päätöslauselmassamme, ja niin on käymässä nytkin. Tämä on aika tyypillinen ilmiö. Poliittisen tasapainon nimissä israelilaisen rinnalle halutaan tasapainoksi nostaa vastaavia palestiinalaisiin kohdistuvia tapauksia sekä lisätä yleisiä huomioita tilanteesta molemmin puolin. Ikävimmillään meillä on lopulta päätöslauselma, jonka terävyys on kadonnut, koska kritiikki kohdistuu niin moneen asiaan ja tahoon, ettei mikään niistä vaivaudu edes reagoimaan. Tämä on päätöslauselmoinnin ilmeinen riski, vaikka tarkoitus ja teksti olisivat itsessään hyviä.
Meksikon osalta päätöslauselmamme kohdistuu viimeaikaiseen väkivallan kasvuun. Maassa jyrää suuria huumekartelleja ja niiden käyttämän väkivallan arvioidaan vaatineen yhteensä jo 15 000 ihmisen hengen. Erityisen paha tilanne on lähellä USA:n rajaa. Meksikon hallitus yrittää saada kartelleja kuriin mittavin sotilas- ja poliisivoimin.
Seuraava EU-Meksiko huippukokous pidetään toukokuussa Madridissa. Nyt tehtävällä päätöslauselmalla haluamme varmistaa, että globaalit asiat ja ongelmat kuten ihmisoikeudet ja huumekauppaan liittyvät ilmiöt saavat huomiota yhteistyösuunnitelmissa.
Korean tasavallan (epäviralliselta nimeltään "Etelä-Korean") halusimme kiireellisiin päätöslauselmiin, sillä maan korkein oikeus on vastikään julistanut, ettei kuolemantuomio ole maan perustuslain vastainen. Etelä-Korea teloitti 23 ihmistä vuonna 1997, mutta presidentti Kim Dae-Jungin astuttua virkaansa 1998 (-2003) yhtään teloitusta ei ole suoritettu. Käytäntöön vaikutti varmaan se, että Dae-Jung oli aikaisemmin itse tuomittu kuolemaan, mutta pääsi pakenemaan ja vapautui myöhemmin tuomiostaan.
Tuorein korkeimman oikeuden julistus ei tarkoita kuolemantuomioiden välitöntä toimeenpanoa, vaan on enemminkin nostanut pintaan kysymyksen, pohjustetaanko tällä Etelä-Korean linjanmuutosta. Tämän halusimme noteerata – EU:n linja kuolemantuomioihin on yksiselitteinen.
