Parlamentin ympäristövaliokunta piti maanantaina Strasbourgissa Kööpenhaminan ilmastokokoukseen liittyen ylimääräisen kokouksen, jossa puheenjohtajamaa Ruotsin ministeri oli ennakoimassa tulosta. On toki selvää, että arvioissa on aimo annos virallista optimismia – pitääkin kai olla. Ei siis ollut ihme, että ministeri puhui sopimuksesta aivan kuin se saataisiin Kööpenhaminasta ulos – ja vaikka ei ihan valmista vielä, sillä tietyt tekniset yksityiskohdat vievät muutaman kuukauden, niin kattava sopimus kuitenkin.
Näin ollen 30 prosentin nakki napsahtaisi EU:lle.
Samaa on ennakoinut Satu Hassi ja muutama muu innokas yksipuolisten vähennystoimien kannattaja.
Jäitä hattuun. Vaikka ilmasto lämpenisi, aivojen ei tulisi.
Ensinnäkään kumppanit, kuten USA, eivät ole luvanneet sitovia sopimuksia.
Toisekseen, muistetaan mitä kirjattiin direktiiveihin ilmasto- ja energiapaketin hyväksymisen yhteydessä. EU:n päästövähennystavoite 20 % muuttuu 30 %:ksi vasta kun muilla teollisuusmailla on "comparable reduction efforts" , verrannolliset vähennystoimet, ja kehittyneillä kehitysmaillakin jotkut velvoitteet. Samalla poistuisi ns. hiilivuotoalojen erikoiskohtelu .
Se että Kööpenhaminasta tulisi ulos jonkinlainen poliittinen sopimus, "political agreement", ei vielä riitä. Toisalta ei myöskään laillisesti sitova sopimus, #legally binding agreement" riitä tähän, vaikka se sisältäisi kaikille teollisuusmaille 30 % leikkauksen, koska laillisesti sitova ei sido laillisesti ennen kuin maat sen ratifioivat. Kestihän Kioton sopimuksenkin kanssa melkein kahdeksan vuotta, ennen kuin se astui voimaan. Vasta ratifioinnin jälkeen EU voi todeta, onko sen asettama ehto verrannollisista vähennystoimista toteutunut.
Jotku ovat vakuuttaneet, että Kööpenhaminassa tehtävä poliittinen diili olisi helposti täydennettävissä yksityiskohtaiseksi juridiseksi sopimukseksi. Väitän, että tuo ei ole mahdollista.
Ensiksikin globaali post-2012 ilmastopoliittinen juridinen sopimus sisältää täsmälliset tekstit sadoista kysymyksistä, joiden yläotsikoita ovat mm.
– teollisuusmaiden määrälliset päästövähennysvelvoitteet vuoteen 2020 ja mahdollisesti v. 2050.
– kehitysmaiden ominaispäästötavoitteet v. 2020 ja pidemmälle
– teollisuusmaiden rahoitusapu kehitysmaille
– teknologian kehittäminen ja siirto
– nielut ja niiden laskentasäännöt.
Näihin kaikkiin kohtiin liittyy kymmeniä yksittäisiä asioita, joista maiden pitää keskenään päästää sopuun.
Jos optimistisesti oletetaan, että Kööpenhaminassa maat pääsevät sopuun karkeasta sopimusraamista, jossa luetellaan muutama post-2012 ilmastopolitiikan asiakohta, tarvitaan vuosien neuvotteluprosessi, jossa yksityiskohdat täydennetään. Tuon prosessin aikana jokainen maa yrittää minimoida itselleen tulevan kustannusrasitteen. Tämä omanedunvalvonta, jota on koko 15 vuoden COP-historian aikana nähty jokaisen maan tekevän ja jonka takia globaalit ilmastoneuvottelut ovat edenneet hitaasti, tarkoittaa miljardien eurojen kustannuksien jakamista maalta toiselle.
Tässä pitkässä prosessissa määritellään lopullinen post-2012 ilmastopoliittinen taakanjako. Ja vasta sen pelin jälkeen päästään tarkistamaan, onko EU:n vaatimus kilpailijamaiden osalta toteutunut.
Mutta kuten nähtiin ympäristövaliokunnassa muutama viikko sitten, vihreät ja ympäristöjärjestöt eivät välitä vähääkään EU:n teollisuuden kilpailukyvystä ja päästökauppaan kirjatuista ehdoista tai hiilivuotouhasta. Eivätkä he missään tapauksessa halua mitään asiallista analyysia näistä asioista. Joukko meppejä, (suomalaisista Hassi ja Pietikäinen) yritti jo kumota päästökauppadirektiivin velvoittaman hiilivuotoalojen nimeämisen, mutta valiokunnan enemmistö hylkäsi yrityksen.
Tämä kuulostaa juridisbyrokraattiselta näin lausuttuna mutta yksinkertaisesti on kysymys työpaikoista. Tuntuu nurinkuriselta että maailman puhtaimman teollisuuden pitäisi ilmastopolitiikan vuoksi hävitä. Sellainen ei vähennä päästöjä vaan siirtää niitä vain muualle. Tullaan taas siihen, mitä jo komissari Verheugen päästökaupasta parahti: "We are exporting pollution and importing unemployment – isn't that stupid" – eikö ole typerää jos viemme saasteita ja tuomme työttömyyttä?
