Autosaattueessamme oli aina asemiehiä väijyssä. Usein myös letkan takana.
Yksi lehtijutuista. Nimeni on kirjoitettu useimmiten väärin.
Islamabad is Islam but not at all bad. I sense only hope in a place that has simply suffered enough. Together we can spread happiness too!
Lyhyt tervehdys Islamabadista, jossa on jännittynyt ilmapiiri. Tänään pommi-isku tappoi yli sata ihmistä Peshawarissa reilun kahden tunnin ajomatkan päässä pääkaupungista. Hillary Clinton on saapunut maahan ja talebanien edusmies kertoi, että kyseessä oli tervetuliaislahja Hillarylle, joka tuli paitsi vahvistamaan suhteita Pakistaniin myös ilmaisemaan tukensa hallituksen yritykselle nitistää talebanit.
Iskuja odotetaan myös pääkaupunkiin, ja turvatoimet ovat kohtuullisen tiukat. Saan niistä osani, sillä liikun itsekin valtiovieraan statuksella. Itse asiassa meillä on melko lailla sama ohjelmakin Clintonin kanssa, sanoi tänään ministeri, jota kävin tapaamassa.
Eilen tapasin ulkoministerin, tänään vähemmistöministerin, ihmisoikeusministerin sekä oikeusministerin. Huomenna vuorossa on sisäministeri, senaatin puhemies sekä presidentti. Yritän kaikkien kautta oppia jotakin maan poliittisesta tilanteesta, ihmisoikeuksista sekä terrorismin vastaisen sodan strategiasta.
Hallituksen nuorin ministeri, vähemmistöministeri Bhatti, oli hyvin rehellinen. "Näihin sotiin ja aseisiin on käytetty miljoonia, mutta niistä ei ole pysyvää apua. Menetämme sotilaita ja siviilejä, ja murheen määrää ei voi edes kuvata. Globaali yhteisö on huolissaan Pakistanista terrorismin kehtona. Täällä koulutetaan itsemurhapommittajia, jotka tekevät iskuja Euroopassa, USA:ssa ja Kanadassa. Jos vain voisimme ennaltaehkäistä sitä täällä, kaikki hyötyisivät. Mutta aseilla ei muuteta ihmisten sydäntä ja mieltä."
Bhattilla on suunnitelma, toinen vaihtoehto. "Ei se ainakaan kalliimmaksi tule, sitä pitäisi kokeilla."
Huomenna kerron siitä lisää, ja aloitan Radion Ykkösaamussa kello 8.15.
PS. Eilisessä blogissa kuittailin PIAn hymyttömästä palvelusta. Jotta ei jäisi väärää kuvaa pakistanilaisesta vieraanvaraisuudesta, sanottakoon, että hotellin palvelu on puolestaan priimaa. Huonepalvelija vilkaisi kenkiäni ja ehdotti, että hän voisi lainata niitä muutamaksi minuutiksi ja kiillottaa ne. Eivät ole koskaan loistaneet niin kuin nyt.
Hillary Clinton on samassa hotellissa. Näkökulmasta riippuen tämä on siis joko mitä turvallisin tai mitä vaarallisin paikka. Veikkaan ja toivon ensimmäistä.
Tässä yksi linkki koskien presidentin ja pääministerin vierailua.
Vähemmistöjen oikeuksia puolustavan järjestön APMAn ilmoitustaululla oli tämä manifesti ja vainon sanakirja.
