Esirekisteröinnin ensimmäisessä vaiheessa yli tuhannen tonnin luokkaan kuuluvia aineita arvioitiin olevan noin 1 500–3 000. Nyt aineita on kuitenkin noin 25 000. Ko. aineiden määrän vuoksi ensivaiheen rekisteröinnin asetuksessa annettu tiukka aikataulu 1.12.2010 on erittäin haasteellinen sekä valmistajille että EU-maahantuojille. Yrityksille jää hyvin vähän aikaa SIEF-toiminnan opetteluun ja yhteisistä pelisäännöistä sopimiseen. Näkeekö komissio mahdollisena sen, että SIEF-ryhmät, joissa jäseniä > 100, voivat päästä sopimukseen ensimmäisessä vaiheessa rekisteröitäviksi (> 1 000 tonnia) tuleville aineille? Suurimmissa esi-SIEF-ryhmissä on yli 5 000 jäsentä.
Onko komissio edelleen luottavainen, että ne SIEF-ryhmät, joissa jäseniä on tuhansia, voivat päästä sopuun pelisäännöistä? Miten komissio aikoo estää sen, että REACH:istä ei tulisi käytännössä juristien kulta-apaja kaikkien SIEF-toiminassa vaadittavien sopimusten myötä?
Ehtiikö ECHA tarkistamaan ensimmäisessä vaiheessa olevien 25 000 aineen rekisteröinnin niin nopeasti, että vielä ne yritykset, jotka liittyvät myöhemmin mukaan (joint submission), ehtivät varmasti tehdä oman osuutensa 1.12.2010 mennessä?
Luokitusinventaarioon (CLP:n mukainen luokitus) on ilmoitettava aineen luokitus (valmistaja/maahantuoja, jatkokäsittelijä) 1.12.2010 mennessä. Tähän on arvioitu tulevan 2–25 miljoonaa ilmoitusta. Ilmoitukset tehdään sähköisesti ohjelmalla, jota ei vielä ole käytettävissä. Näkeekö komissio, että kyseinen menettely on perusteltua, ottaen huomioon, että tavoitteena on, että inventaariossa on vain yksi luokitus per aine?
