Toisin kuin 27.9. radiouutisissa annettiin ymmärtää, en ole koskaan pyytänyt Vanhasta määrittelemään missä kulkee valehtelun raja. Kuten HS:n toimittajalle sanoin, kysyin periaatteellisen kysymyksen, onko pääministerillä määriteltynä ylipäänsä jokin raja, jota ei voi ylittää. En tohtinut ottaa kantaa siihen, onko hän valehdellut, en edes tällaisen kysymyksen muodossa. YLEn toimittaja on näin ollen HS:n uutista lukiessaan yhdistänyt kaksi eri asiaa toisiinsa virheellisesti.
Syy kysymykseeni oli seuraava: Minua kiinnostaa kysymys poliitikon omaehtoisista arvoista. Politiikassa voidaan toki aina viitata siihen, että luottamus mitataan eduskunnassa. Paljon kiinnostavampi kysymys kuitenkin on, missä omat rajat menevät – ellemme sitten elä poliittisessa kulttuurissa jossa tämä kysymys ohitetaan irrelevanttina ja epäkiinnostavana, ja ulkoapäin asetetut pragmaattiset rajat riittävät.
Lisää aiheesta ja kysymykseni taustoista eilisessä blogissani
