25 yötä vaaleihin: Faktoja ja romahtelevia kattoja

12.5.2009

Aamun Helsingin Sanomat oli tarkastellut samoja tilastoja, joista STT veti johtopäätöksen, että Korhola on pahin pinnari. Sanomien tulkinta oli toinen: Korhola ja Seppänen ovat ahkerimmat mepit. Se havainto syntyi, kun katsottiin tekemisiä laajemminkin.

Kiitin tekstarilla toimittajaa siitä, että he tekivät vähän perusteellisempaa journalismia kuin STT. "Ei kiittämistä, sehän oli faktaa", vastasi Brysselin kirjeenvaihtaja Sipilä. Oli varmaan, mutta kun siitä saa niin harvoin nauttia.

Sain Brysselistä merkillisiä uutisia. Puolet asuntoni keittiön katosta on romahtanut alas, ja siellä on täydellinen kaaos. Asuntoni on vanha suojeltu rakennus, oikea Art Nouveaun helmi vuodelta 1898. Hyvä tietenkin, että jos katon pitää sellaisessa talossa romahtaa, se tapahtuu vaalikiertuetauon aikana.
Ja eihän se ihan tiivis olekaan. Ihanasta kylpyhuoneestakin näen aina lattialankkujen läpi milloin alakerrassa palaa valo.

Tästä tuli mieleeni, että muutama vuosi sitten kerroin Kuutamolla-ohjelmassa idean mukaisesti pari totuutta ja yhden valheen. Itse asiassa kaikki tarinani olivat totta, mutta valhe oli ollut se että se oli tapahtunut puolisolleni, ei minulle. Hänet oli puhelinsoitto pelastanut katon romahtamiselta. Mies oli ollut työhuoneessaan maantieteenlaitoksella Porthaniassa mikroskopoimassa kun puhelin soi. Hän astui kaksi askelta vastatakseen siihen, ja juuri sillä hetkellä parinkymmenen kilon painoinen kattolaatta putosi hänen työpisteelleen ja teki selvää jälkeä siitä. Atte pelastui täpärästi. Kun olin kertonut ohjelmassa tarinan, ja lopulta myös sen oikean version, mieheni sai soiton entiseltä opiskelijaltaan, joka muisti olleensa se kohtalokas soittaja: puhelun aikana rymisi kunnolla. Hauskaa, että sekin selvisi. Attea oli aika ajoin vaivannut se, ettei hän kyennyt muistamaan kuka oli se pelastava enkeli, joka soitti oikealla hetkellä.

Tänään kiertue vei meidät kauas Satakuntaan, jossa seuranani oli pitkin päivää Kokoomuksen varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Sampsa Kataja. Pölkky raikui Rauman kauniilla torilla, sitten mentiin Eurajoelle jossa pidin eräässä kahvilassa energiapoliittisen katsauksen. Matka jatkui Poriin Eurooppalaisen Suomen kiertuebussin kylkeen, sitten Kankaanpäähän.

Illan päätteeksi päädyin Kokkolaan, jossa seuraavana aamuna kiertue jatkuu.

Share Button

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *