Lehdistötiedote 20.04.2009
Eija-Riitta Korhola, MEP
Uusi tutkimustulos aiheuttaa painetta muuttaa ilmastotavoitteiden kiireellisyysjärjestystä
Pienhiukkasten rajoittaminen otettava tärkeimmäksi lyhyen aikavälin tavoitteeksi ilmastoneuvotteluissa
Siinä missä saastepäästöistä johtuvien pienhiukkasten on havaittu viilentävän ilmakehää, puun ja hiilen poltosta aiheutuvat pienhiukkaset lämmittävät sitä. Epätäydellisestä palamisesta aiheutuvat pienhiukkaset kuten musta hiili ja noki ovat odotettua merkittävämmässä roolissa maapallon lämpenemisessä ? Nature geoscience -lehdessä julkaistun tuoreen tutkimuksen mukaan pohjoisilla alueilla jopa hiilidioksidiakin merkittävämmässä.
Kokoomuksen varapuheenjohtajan, europarlamentaarikko Eija-Riitta Korholan mukaan tämän tulisi heijastua poliittisiin ilmastotoimiin. Hän vaatiikin Verkkouutisten kolumnissa www.verkkouutiset.fi Suomelta voimakkaita ponnistuksia Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluissa, jotta biomassan poltosta aiheutuvien pienhiukkasten mekaaninen rajoittaminen otettaisiin ensisijaiseksi lyhyen aikavälin tavoitteeksi ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.
Pienhiukkaset ovat lyhytikäisiä ja ne säilyvät ilmakehässä vain muutamasta päivästä viikkoihin. Hiukkaspäästöjen vähentämisen tulokset näkyisivät siten välittömästi maailmanlaajuisen lämpenemisen hillitsemisessä.
Hiilidioksidi on sen sijaan hyvin pitkäikäinen kaasu, joka poistuu ilmakehästä hitaasti. Tämän vuoksi hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vaikuttaa ilmastoon vasta vuosikymmenien jälkeen. Hiilidioksidipäästöjä tulee vähentää merkittävästi, mutta ensisijainen huomio tulee kääntää nyt pienhiukkaspäästöjen vähentämiseen.
Hiukkaspäästöjen vähentäminen on myös teknisesti huomattavasti yksikertaisempaa ja edullisempaa kuin lukemattomista eri ihmistoiminnan muodoista syntyvän hiilidioksidin rajoittaminen.
Toimenpiteellä olisi samalla merkittäviä terveysvaikutuksia, sillä yksin EU:n alueella hiukkaspäästöistä aiheutuu ennenaikaisia kuolemia lähes 350 000 joka vuosi ja taloudellisia tappioita noin 268-781 miljardia euroa/vuosi.
Mustaa hiiltä syntyy erityisesti fossiilisten polttoaineiden kuten kivihiilien ja öljyn poltosta, dieselmoottoreista, metsäpaloista, kerosiinilamppuista sekä erilaisten biomateriaalien kuten puun ja eläinlannan poltosta. Maailman johtavan Nature geoscience ?tiedelehden uusimman numeron mukaan pienhiukkaset vastaavat jopa 70 prosenttia pohjoisten alueiden viime vuosikymmenien aikaisista lämpötilavaihteluista.
Samanlaisiin tuloksiin on päädytty myös akatemiaprofessori Markku Kulmalan johtaman suomalaisen huippututkimusyksikön selvityksissä. Korhola pitää uusia tutkimustuloksia käänteentekevinä, sillä havainnon pitäisi muuttaa koko ilmastopolitiikan kiireellisyysjärjestystä mm. hiilidioksidin vähentämisen ensisijaisuudesta pienhiukkasten torjuntaan.
Valtaosa mustasta hiilestä ja noesta kulkeutuu ilmavirtausten mukana pohjoisille alueille Aasiasta, missä polttaminen on vallitseva tapa kotitalouksissa. Laskeutuessaan lumen ja jään pinnalle noki mustaa vaaleat pinnat, minkä johdosta tummat pinnat imevät auringonsäteilyä tehokkaammin ja lumi ja jää sulavat nopeammin. Prosessi kiihdyttää lämpenemistä erityisesti lumen luonnehtimilla pohjoisilla alueilla. (Saman ilmiön voi havaita helposti kun tuhkaa levitetään lumen sulattamiseksi.)
Teollisuustoiminnasta aiheutuvien nokihiukkasten määrää on länsimaissa onnistuttu vähentämään tehokkaasti erilaisten suodatinjärjestelmien avulla. Bioenergian käytön lisääntyminen uhkaa kuitenkin jatkossa kasvattaa ilmastoa lämmittäviä pienhiukkaspäästöjä myös teollisuusmaissa, erityisesti Euroopassa.
?Tämä tutkimustulos antaa toivoa nopeiden ja edullisten toimien mahdollisuudesta ja tehosta. Samalla se tarkoittaa, että olemme tehneet ilmastopolitiikassa myös suoranaisia virheitä, jotka odotusten vastaisesti pahentavatkin tilannetta?, Korhola sanoo ja viittaa päätökseen nostaa uusiutuvan energian osuutta nopeasti. ?Sikäli kun uusiutuvien tavoitetta joudutaan paremman puutteessa toteuttamaan pienhiukkaspitoisella puunpoltolla, lämpeneminen on vaarassa kiihtyä.?
