MEP Eija-Riitta Korhola on ollut mukana laatimassa kiireellisiä päätöslauselmia Kashmirin ja Bangladeshin ihmisoikeustilanteesta sekä kuolemanrangaistuksen käytöstä USA:ssa. Parlamentti hyväksyi päätöslauselmat täysistunnossaan Strasbourgissa 10.7.
Kashmirin joukkohaudat
Hyväksytyssä päätöslauselmassa parlamentti vaatii Intian hallinnoimien Jammun ja Kashmirin alueilta löytyneiden joukkohautojen tutkimista, ja turvallisuuden takaamista tutkimustyöhön osallistuville ihmisoikeusaktivisteille. Alueelta on löydetty satoja joukkohautoja vuoden 2006 jälkeen, ja jo pelkästään Urin alueen kylistä 940 ruumista, joiden epäillään olevan kadonneita, kidutuksen ja muiden ihmisoikeusrikosten uhriksi joutuneiden ihmisiä.
Korhola painottaa että puolueettoman tutkimuksen salliminen ja aloittaminen mahdollisimman pian on erittäin tärkeää jo senkin tähden ettei todistusaineistoa päästä tahallisesti tuhoamaan tai muuttamaan. Hän kannattaa myös taloudellisen ja teknisen tutkimusavun antamista Intialle Euroopan komission budjetista. "Epäiltyjen rikoksien asiallinen ja perinpohjainen selvittäminen on olennaista myös Kashmirin kriisin kannalta", Korhola lisää.
Alueen aseellinen konflikti on jatkunut jo vuodesta 1989. Euroopan parlamentti kehottaa jäsenvaltioita nostamaan alueen ihmisoikeuskysymykset esiin myös syksyllä Intian kanssa käytävässä ihmisoikeusdialogissa.
Bangladeshin tilanne
Bangladeshia koskeva päätöslauselma kehottaa maan väliaikaishallitusta poistamaan hätätilan, jonka nimissä on sallittu ihmisoikeusloukkauksia kuten mm. poliittisen opposition edustajien ja journalistien pidätyksiä ja vangitsemisia ilman asianmukaisia oikeustoimia. Päätöslauselma vaatii myös armeijaa vetäytymään politiikasta.
Korhola toteaa, että Bangladesh on osoittanut myös myönteistä kehitystä kieltämällä sotarikollisilta mahdollisuuden asettua ehdolle vaaleissa, mutta jatkaa että hätätilan vallitessa ilman vapaata mediaa ja kolmen pääpuolueenjohtajan ollessa vangittuna, joulukuulle suunnitellut vaalit tulisivat olemaan kaikkea muuta kuin vapaat ja demokraattiset.
Kuolemanrangaistus ja Troy Davisin tapaus
Parlamentti hyväksyi myös päätöslauselman koskien Troy Davisin tapausta ja kuolemantuomiota. Davisille annettiin kuolemantuomio 1989 tehdystä murhasta Georgian-osavaltiossa USA:ssa, ja tuomio on määrä panna täytäntöön heinäkuun lopussa. Parlamentin päätöslauselma vaatii uutta oikeudenkäyntiä, sillä todisteet viittaavat Davisin syyttömyyteen.
Tuomiosta huolimatta konkreettisia todisteita Davisia vastaan, kuten murha-asetta, ei koskaan löydetty, vaan 1991 annettu tuomio perustui silminnäkijä havainnoille. Seitsemän silminnäkijää ovat kuitenkin myöhemmin pyörtäneet lausuntonsa.
Korhola huomauttaa, että päätöslauselma vetoaa myös yleisesti kaikkiin maihin, joissa kuolemantuomio on edelleen käytössä. Se muistuttaa YK:n yleiskokouksen päätöslauselmasta (Resolution 62/149 2007), joka perää kuolemantuomion kitkemistä maailmanlaajuisesti.
"Eettisen puolen lisäksi on ehkä hyvä myös muistuttaa, että kuolemantuomio on useissa kattavissa tutkimuksissa todettu myös yhteiskunnallisesti tehottomaksi rangaistukseksi; se ei vähennä murhia, eikä muutakaan rikollisuutta", Korhola painottaa. Hän lisää, että "suunta on onneksi ollut USA:ssa parempaan päin ja esimerkiksi viime vuonna kuolemaan tuomittiin vähemmän ihmisiä kuin koskaan aikaisemmin". Korhola toivoo, että asian esiin nostaminen ja siitä syntyvä analyyttinen keskustelu veisivät asiaa oikeaan suuntaan, ja lisäisivät halua löytää eettisempiä ja tehokkaampia rangaistuskeinoja.
