KIRJALLINEN KYSYMYS E-1861/08
esittäjä(t): Eija-Riitta Korhola (PPE-DE)
komissiolle
Aihe: EU:n mielenterveysstrategia
Euroopan komission vihreä kirja Tavoitteena Euroopan unionin mielenterveysstrategia nosti esille preventiivisen lähestymistavan merkityksen mielenterveystyössä, ja Euroopan parlamentin päätöslauselma väestön mielenterveyden parantamisesta (2006/2058(INI)) korosti muun muassa terveellisen lapsuuden tukemisen merkitystä. Tutkimusten mukaan vanhemman masennus nostaa lasten riskiä sairastua itse masennukseen. Vakavaan fyysiseen sairauteen liittyy usein masennus, ja pidetään todennäköisenä, että riski nousee suuremmaksi, kun kyse on kahdesta vakavasta sairaudesta. Tutkimuksissa syöpäsairaiden vanhempien lapset ovat kuvanneet oireinaan muun muassa unihäiriöitä ja muutoksia puheen intensiteetissä, nuorilla on noussut esiin korostunut riskikäyttäytyminen ja vanhempien fyysisten rajoitusten aikaansaama ahdistus ja masennus. Syöpää sairastavan vanhemman lasten auttamiseksi on tehty työtä pääsääntöisesti Yhdysvalloissa. Euroopassa monipuolista preventiivistä mielenterveystyötä tehdään perinteisesti ainakin Alankomaissa.
Viime vuosina Suomessa on kehitetty määrätietoisesti ennaltaehkäiseviä menetelmiä. Oulun yliopistollisessa sairaalassa on tutkittu psyykkisesti sairaiden vanhempien lasten tukemiseen kehitettyjen preventiivisten menetelmien soveltamista fyysisesti sairaiden vanhempien lasten tukemiseksi. Nämä strukturoidut interventiot, joita voivat toteuttaa lähes kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt, perustuvat lasta suojaavien tekijöiden tukemiseen, kun vanhempi sairastuu: kyse on perheiden tukemisesta systemaattisesti niin, että lapsen koulu, harrastukset, sisarus- ja kaverisuhteet toimivat silloin, kun perheessä on vaikea tilanne. On selvää, että uusien ennaltaehkäisevien menetelmien käyttämistä tulee yhteisönlaajuisesti tukea.
1. Minkälaisia preventiivisiä keinoja lasten mielenterveyden tukemiseksi komissio aikoo esitellä valmisteilla olevassa mielenterveysstrategiassa?
2. Onko komissiolla aikeita sisällyttää strategiaan edellä kuvatut lasten mielenterveyttä tukevat strukturoidut interventiot, joiden tulisi läpäistä koko terveydenhuoltosektori?
3. Miten komissio aikoo edistää edellä kuvatun kaltaisten terveydenhuollon uusien tukirakenteiden leviämistä unionin terveydenhuoltojärjestelmiin?
E-1861/08FI
Androulla Vassilioun
komission puolesta antama vastaus
(27.5.2008)
Komissio on tietoinen siitä, että tutkimusten mukaan masennuksesta kärsivien vanhempien lapsilla on suurempi riski sairastua masennukseen. Tätä näkökohtaa pohditaan Lasten ja nuorten mielenterveys laajentuneessa Euroopan unionissa -hankkeessa, ja se on otettu huomioon yhteisön kansanterveysalan toimintaohjelmassa (2003?2008), jonka tulokset ovat käytettävissä vuoden 2009 puolivälissä.
Komissio haluaa mainita parlamentin jäsenen esittämän kysymyksen yhteydessä, että komissio on päättänyt järjestää korkean tason mielenterveyskonferenssin vihreän kirjan Väestön mielenterveyden parantaminen seurannasta. Konferenssi pidetään 13. kesäkuuta 2008 Brysselissä. Sen tavoitteena on käynnistää mielenterveyttä koskevan sopimuksen European Pact for Mental Health laatiminen. Sopimus pannaan täytäntöön vaihto- ja yhteistyöprosessina parhaiden ratkaisujen tunnistamiseksi, jotta mielenterveysalan haasteisiin voitaisiin vastata näyttöön perustuvilla toimilla kaikilla asiaankuuluvilla aloilla. Viranomaiset, sidosryhmät ja tutkimusasiantuntijat suosittelevat yleisesti toteutettavaksi tarkoitettuja toimia. Sopimuksen osallistava lähestymistapa varmistaa suositusten laajan kannatuksen ja levittämisen.
Yksi sopimuksen painopistealueista liittyy nuorten mielenterveyden edistämiseen ja koulutukseen. On näyttöä siitä, että terveydenhoito-, nuoriso- ja koulutussektorilla tarvitaan monenlaisia toimia, kuten valmistelutoimia ja ennalta ehkäiseviä toimia.
Komissio haluaa selventää, että mielenterveyden hoitoon ja mielenterveyspalveluihin liittyvät osa-alueet kuuluvat jäsenvaltioiden viranomaisten vastuualueeseen. Tätä toimivallan jakautumista noudatetaan mielenterveyttä koskevassa sopimuksessa.
