Arvoisa puhemies,
EU:n lainsäädäntötyön keskeisiä kysymyksiä tulisi olla, mitä asioita ylipäätään on tarpeen säännellä ja mikä sääntelykeino edistää parhaiten asetettua tavoitetta. Yhtäältä on puuttuva epäkohtiin ja pidettävä huolta, että sääntely on tarpeeksi yksityiskohtaista, jotta tavoite saavutetaan. Toisaalta sääntelyn tulee olla riittävän joustavaa, jotta se edistäisi kilpailua ja innovointia, eikä jähmettäisi kehitystä kasuismilla.
Saavutettu kompromissi asetusesityksestä verkkovierailumaksujen alentamiseksi on mielestäni erinomaista EU-lainsäädäntöä:
Ensinnäkin se korjaa epäkohdan. Teleoperaattorit ovat pitäneet ulkomaanpuhelujen hintoja vuosia kohtuuttoman korkeina, eivätkä ole harjoittaneet hinnoittelussaan tervettä kilpailua. Komission kehotuksista huolimatta hinnat eivät ole juuri laskeneet. Kun siis tässä tapauksessa markkinat eivät itse osanneet korjata virheitään, se oli tehtävä EU-lainsäädännön avulla.
Tämä on konkreettinen esimerkki EU:n mukanaan tuomasta hyödystä kuluttajille, joka tulee muistaa kun seuraavan kerran tekee mieli haukkua EU:ta: markkinoiden toimimattomuuteen ja operaattoreiden ylilaskuttamiseen puututaan keinoin, joka suoraan ja tuntuvasti vähentää kansalaisten matkapuhelinlaskuja ulkomailla liikuttaessa.
Toiseksi asetus nimenomaan korjaa markkinoita parempaan suuntaan: se ei jähmetä niitä, vaan kannustaa kilpailuun jatkossakin. Puheluiden kattohintoja ei ole asetuksessa tuotu niin alas, ettei niiden alapuolellakin olisi kilpailuvaraa. Alhaiset kattohinnat myös kannustavat kilpailemaan muilla tekijöillä. Asetuksen vaikutukset ovat lisäksi kauaskantoiset: kun hinnat ohjataan alas, olisi typerää voimassaolon loputtua nostaa niitä.
Operaattoreille jätetään kattohinnoissa silti riittävästi katetta; näin tuotekehitys ja innovointi voi markkinoilla jatkua.
