Ulkomailla soitettujen ja vastaanotettujen matkapuheluiden hinnat alenevat merkittävästi EU:ssa Euroopan parlamentti hyväksyttyä 23.5.2007 täysistunnossaan asetuksen verkkovierailumaksujen alentamiseksi. Asetuksen työstäminen oli vaativa prosessi – olen siitä vastanneen tutkimus- ja teollisuusvaliokunnan jäsen. Siitä tuli lopulta konkreettinen esimerkki EU:n mukanaan tuomasta hyödystä kuluttajille: markkinoiden toimimattomuuteen ja operaattoreiden ylilaskuttamiseen puututaan keinoin, jotka suoraan ja tuntuvasti vähentävät kansalaisten matkapuhelinlaskuja ulkomailla liikuttaessa. Samalla ne edistävät kilpailua ja kehitystä pitkällä aikavälillä.
EU:n lainsäädäntötyön keskeisiä kysymyksiä on, mitä asioita ylipäätään on tarpeen säännellä ja mikä sääntelykeino edistää kulloinkin parhaiten lainsäädännölle asetettua tavoitetta. Yhtäältä lainsäädännön avulla on puuttuva epäkohtiin ja pidettävä huolta siitä, että sääntely on tarpeeksi yksityiskohtaista, jotta sille asetettu tavoite saavutetaan. Toisaalta sääntelyn tulee olla riittävän joustavaa, jotta se edistäisi kilpailua ja innovointia, eikä jähmettäisi kehitystä kasuismilla. Parlamentin hyväksymä asetus verkkovierailumaksuista onnistuu tässä hyvin.
Verkkovierailu- eli roaming-maksuista annettu asetus on poikkeuksellinen, sillä siinä määrätään markkinoille suoraan kattohinnat. Hintasäätely on perusteltua siksi, että teleoperaattorit toimivat usein kansallisesti, eikä rajat ylittävien matkapuhelinpalvelujen tarjoamisessa ole juuri muodostunut tervettä kilpailua.
Teleoperaattorit ovatkin jo vuosia pitäneet ulkomailla soitettujen ja vastaanotettujen matkapuhelujen hintoja kohtuuttoman korkeina, mikä on tuntunut ulkomailla matkaavien kukkarossa. Komissio kehotti muutama vuosi sitten teleoperaattoreita laskemaan ulkomaanpuhelujen verkkovierailuhintoja – jollei näin toimittaisi, EU puuttuisi asiaan lainsäädäntöteitse. Hinnat laskivat vain marginaalisesti ja ulkomaanpuhelut ovat yhä usein yli euron minuuttihinnoissa; unionin alueella laskutetaan jopa 5 euron minuuttihintoja. Hinnat eivät kuitenkaan vastaa palvelujen tarjoamisesta aiheutuneita kustannuksia.
Kun siis markkinat eivät itse osanneet korjata virheitään, se oli tehtävä EU-lainsäädännön avulla. Asetuksen mukaan vähittäishinta ulkomailla soitetusta puhelusta ilman arvonlisäveroa voi olla enintään 49 senttiä ja vastaanotetusta puhelusta enintään 24 senttiä minuutilta. Nämä hinnat putoavat edelleen 46 senttiin ja 22 senttiin minuutilta toisena ja 43 ja 19 senttiin minuutilta kolmantena vuonna. Asetus raukeaa kolmantena vuonna, ellei sen voimassaoloa erikseen jatketa.
Asetus astuu voimaan heti, kun se on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä juhannuksen tienoilla. Operaattoreille on annettu kuukausi aikaa siirtyä EU-tariffiin, minkä jälkeen operaattorin on mahdollista vielä soveltaa 30 päivän irtisanomisaikaa uuden hinnoittelun aloittamiseen. Teleoperaattorit voivat siis halutessaan lykätä EU-tariffin käyttöönottamista kahdella kuukaudella. Ne voivat kuitenkin tarjota uusia eurohintoja heti: hinnat voivat siten olla kuluttajien hyödynnettävissä jo lomakautena – näin toivon suomalaisten operaattoreiden toimivan, sillä se olisi asetuksen hengen mukaista.
Ottaessaan EU-tariffin käyttöön operaattorin on ilmoitettava tästä asiakkaalle, joka saa valita, ottaako hän uuden hinnaston käyttöön heti vai jatkaako hän entisin hinnoin. Kolmen kuukauden määräajan kuluttua kaikki asiakkaat, jotka eivät ole vastanneet operaattorin ilmoitukseen, saavat uudet eurohinnat käyttöönsä. Tätä automaattista hinnoittelun muutosta ei kuitenkaan tehdä niissä tapauksissa, joissa ulkomaanpuhelujen hinnoista on sovittu erikseen matkapuhelusopimuksessa; nämä hinnat saattavat nimittäin olla eurohintoja alemmat.
Merkittävää on, että vaikka asetuksessa ohjataan hinnoittelua, sen seurauksena markkinat eivät jähmety, vaan korjaantuvat parempaan suuntaan: kilpailu nimittäin lisääntynee. Puheluiden kattohintoja ei ole asetuksessa tuotu niin alas, ettei niiden alapuolellakin olisi kilpailuvaraa. Asetuksen vaikutukset ovat lisäksi pitkäkestoiset: kun hinnat kerran ohjataan alas ja kannustetaan kilpailemaan, operaattorin olisi typerää asetuksen voimassaolon loputtua nostaa niitä.
GSM Association on arvioinut, että unionin alueella matkapuhelinoperaattoreiden tulot laskevat puoleen entisestä. Arviot asetuksen vaikutuksista operaattoreiden tuloksiin kuitenkin vaihtelevat suuresti ja on selvää, että kattohinnoista jää riittävästi katetta, jotta tuotekehitys ja innovointi voi markkinoilla jatkua.
Ilman Euroopan unionia näin kouriintuntuva sääntely tuskin olisi mahdollista. EU toi nyt konkreettista ja välitöntä hyötyä kuluttajille. Tätä saavutusta ei pidä unohtaa, kun seuraavan kerran tekee mieli moittia EU:ta.
Lue asetusta koskeva puheeni täysistunnossa
