Komissio vastasi Korholan kysymykseen aivoverenkiertohäiriöstä tutkimuskohteena

14.6.2006

KIRJALLINEN KYSYMYS E-1729/06
esittäjä(t): Eija-Riitta Korhola (PPE-DE)
komissiolle

Aihe: Aivoverenkiertohäiriö tutkimuskohteena

Aivoverenkiertohäiriö (avh, stroke) on yleinen, kustannuksia aiheuttava ja erittäin tappava sairaus. Se on tällä hetkellä EU:ssa kolmanneksi yleisin kuolinsyy. Esimerkiksi läntisen Euroopan maissa Avh:n rasitus yhteiskunnalle ja terveydenhuoltokustannuksiin on todellinen: 3-4 prosenttia kaikista terveydenhuoltokuluista aiheutuu kyseisestä sairaudesta.

Avh:n akuuttihoito ja siihen liittyvä liuotushoito on saatavilla vain murto-osalle sitä tarvitsevista ja kuntoutusten määrä ja laatu vaihtelee. Vasta viime vuosina aivoverenkiertohäiriön ennaltaehkäisyyn ja hoitoon on alettu kiinnittää enemmän huomiota, aiemmat toimet ovat keskittyneet pääasiallisesti kuntoutukseen. Avh:stä ei ole ollut riittävästi aiempaa tietoa ja esimerkiksi sydänsairauksiin ja diabetekseen verrattuna sen tutkimiseen ei ole panostettu tarpeeksi.

Millaisia suunnitelmia komissiolla on Avh:n ennaltaehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen kehittämiseksi? Kun otetaan huomioon Avh:n taloudellinen ja inhimillinen vaikutus, katsooko komissio, että asia on otettu riittävästi huomioon esimerkiksi tulevassa seitsemännessä tutkimuksen puiteohjelmassa?

E-1729/06FI
Komission jäsenen Janez Poto?nikin
komission puolesta antama vastaus
(15.6.2006)

Komissio on aina tunnustanut EU:n tasolla tehtävän aivoverenkiertohäiriötutkimuksen merkityksen, koska kyseessä on johtava sairastuvuuden ja kuolleisuuden syy EU:ssa.

Viidennestä tutkimuksen ja kehityksen puiteohjelmasta (1998–2002) rahoitettiin kahdeksaa suoraan aivoverenkiertohäiriöön liittynyttä hanketta, jotka kuuluivat ”Elämänlaatu ja luonnonvarojen hoitaminen” -ohjelman eri avaintoimiin. Nykyisestä kuudennesta puiteohjelmasta annetaan EU:n tukea vielä kuuteen hankkeeseen ensisijaisella aihealueella 1 (terveysalan biotieteet, genomiikka ja bioteknologia). EU:n kokonaispanos aivoverenkiertohäiriötutkimuksen tukemisessa on näin 20 miljoonaa euroa. Lisäksi olisi huomattava, että aivoverenkiertotautien tutkimus hyötyy myös huomattavista investoinneista, joita tehdään muilla kuudennen puiteohjelman aloilla, kuten sydän- ja verenkierto- sekä aivotutkimuksessa.

Merkkinä aivoverenkiertohäiriötutkimuksen tärkeydestä komissio järjesti vuoden 2005 lopussa Brysselissä aivoverenkiertohäiriötutkimusta koskevan eurooppalaisen työpajan, johon osallistuivat Euroopan huippuasiantuntijat aivoverenkiertohäiriön hoidon ja perustutkimuksen aloilta sekä teollisuuden edustajat. Työpajan avulla komissio pystyi tunnistamaan Euroopan tason aivoverenkiertohäiriötutkimuksen ensisijaiset kohteet, joilla voitaisiin saada merkittäviä tuloksia aivoverenkiertohäiriön estämisessä, hoitamisessa ja sen jälkeisessä kuntoutumisessa.

”Yhteistyö”-erityisohjelman terveysaiheeseen liittyviin osioihin ”Ihmisen terveyden hoitoa palveleva translaatiotutkimus” ja ”Terveydenhuollon optimointi Euroopan kansalaisille” kuuluvilla toimilla voidaan jatkaa EU:n panostuksia aivoverenkiertotutkimuksessa seitsemännen puiteohjelman osana.

Share Button

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *