Tunnustan, ettei Hesari ole suosikkilehteni, siksi olen tilannut rinnalle HBL:n ja kunhan totun siihen, yritän jättää Hesarin kokonaan. Kärjistäen voisi sanoa, että Hesarin johto on demareita, ja toimittajissa taas on enemmistö vihreitä, jotka eivät sitä myöntäisi. Jos he tunnistaisivat vihreytensä, tilanne voisi olla journalistisesti toiveikkaampi – hankalinta on toimittaja, joka kuvittelee itsensä puolueettomaksi, mutta vetää vahvaa suosimisagendaa viattomuutensa suomalla varmuudella.
Nykyään ei Tarja Cronbergin tarvitse kuin yskähtää, ja Hesari on sen tunnollisesti kirjannut. Cronbergkin on selvästi huomannut tilaisuutensa tulleen, ja ampuu kaikkea mkä liikkuu. Ennen Osmo Soininvaara sai nauttia samaa paapomista.
Tämä ei liity vihreään missioon, mutta tänään HS ärsytti minua populismi-sanan omavaltaisella tulkinnalla. Kollegani Alex Stubb on kuulemma populisti. Juttu Soinista ja Stubbista oli kyllä hyvä, mutta otsikointi sieltä, minne aurinko ei paista.
Sanakirjamääritelmän mukaan populismi on kansansuosion tavoittelua helppohintaisin keinoin. Tätä on vaikea sovittaa Alexiin. Hänen kohdallaan se tuntuu suorastaan leimaamiselta.
Alex on ahkera ihminen, joka hankkii koko ajan tietoa lukemalla ja keskustelemalla. Nopeaälyinen ja selkeä, ja osaa kommunikoida toisten kanssa. Hän on myös looginen, koska ei puhu paskaa eikä joudu siksi selittelemään paskalukkojaan ja paikkailemaan yhteensopimattomia puheita. Oppinut, kohtelias ja ihmisenä kiva. Suora.
Kun tuollaista yhdistelmää on vaikea teilata asiaperustein, asenteellisuuttaan paljastamatta, helppo tapa on lyödä yleisleima, joka itsessään heikentää ihmisen uskottavuutta, tarvitsematta perustella lainkaan. "No, sehän on sellainen populisti" – ja taas on yksi ihminen tehty vaarattomaksi. Sanoisinpa, että aika helppohintaista.
Minusta tämä on masentava veto Hesarilta. Mistä lähtien populismia on ollut hyvä kommunikointikyky ja suora puhe? Pitääkö jokaisen rehellisen ja potentiaalisesti verbaalisesti lahjakkaan poliitikon pelätä, että jos hän oppii puhumaan kansantajuisesti, dataa kuitenkaan pakottamatta tai muuttelematta (sitä olisi helppohintaisuus), hän saa sosiaalisesta älykkyydestään populistin leiman?
On aika siteerata Georges Bernanosta: "Muuan ihmisen käsittämättömimpiä onnettomuuksia on se, että hänen täytyy uskoa kallisarvoisin omaisuutensa johonkin niin horjuvaan ja valitettavan taipuisaan kuin sanaan. On hankalaa tarkistaa joka kerta tämä välikappale, sovittaa se omaan lukkoonsa. Otetaan kernaimmin ensimmäinen mahdollinen, väännetään hiukan ja jos lukko antaa myöten, ei vaadita enempää. Ihailen vallankumouksellisia, jotka näkevät niin paljon vaivaa räjäyttämällä dynamiitilla muureja, kun voisivat vain anastamalla oikeinajattelevien avainnipun astua rauhallisesti sisään ketään herättämättä."
Alex on ihminen, jonka kanssa olen monesta asiasta eri mieltä. Suhtaudumme jossain määrin eri lailla laajentumiseen, Turkin jäsenyyden aikatauluun, uskonnon rooliin, palveludirektiivin kattavuuteen, perustuslain ratifioinnin järkevyyteen ja vaikka mihin – mutta se ei estä minua tunnustamasta, että hän on loistelias meppi. Helppohintaisuuteen hän ei sorru.
Voit kommentoida tätä ja muita blogitekstejä Kysy Korholalta- palstan puolella. Viittaa silloin otsikossa blogipäivämäärään.
