Ei suosittu
Eilinen Eurobarometri-mielipidemittaus vahvisti aiemmat selvitykset, joiden mukaan suomalaisten tyytyväisyys EU:hun on pohjalukemissa. Suomalaiset eivät nurise yksin – jäsenyyteen tyytymättömien määrä on kasvanut kaikkialla. Noin kolmannes unionin kansalaisista kokee maansa jäsenyyden huonoksi asiaksi.
Tämä on huono uutinen EU:lle, joka valmistautuu vuotuisen Eurooppa-päivänsä juhlimiseen ensi tiistaina. Myös laajentuminen sai runsasta kritiikkiä osakseen.
Tilanne on saanut etenkin Margot Wallströmin huolestuneeksi. Entinen ympäristökomissaari vastaa nyt EU:n viestinnästä ja on eräänlainen imagokomissaari siis. Margot pitää kotisivuillaan blogia ja yrittää saada sydämet syttymään asialle.
Kysymys suosion vähenemisestä on tullut minua vastaan aivan jokaisessa kansalaistapaamisessa viime aikoina. Onko syynä laajentuminen, talouden näkymät vai mikä?
Itse pidän yhtenä merkittävänä lisäsyynä EU:n epäonnistunutta ja tehotonta ilmastopolitiikkaa. Itse ongelmaan, ilmaston lämpenemiseen, emme sen avulla onnistu puuttumaan mutta väline on tehokas ampumaan Eurooppaa itseään nilkkaan. Kun ajattelee, että Suomessakin lähes jokainen lehti on pääkirjoituksessaan todennut päästökaupan virheratkaisuksi, on selvää että kansalaiset saavat lisää katetta pessimismilleen. He ovat saaneet näyttöä siitä, että EU todella voi tuottaa lainsäädäntöä, joka on epäreilua, tehotonta ja suorastaan vahingollista. Kun se on nyt todistettu, miksi olisikaan syytä suureen luottamukseen?
En nyt tarkoita suurennella päästökaupan nmerkitystä sinänsä, tuskin kansalaiset sen yksityiskohdista paljonkaan tietävät. Ongelma onkin siinä, että tämä kyseinen tapaus on saanut useat EU:hun muuten myönteisesti suhtautuvat mielipidevaikuttajat ja pääkirjoitustoimittajat pukemaan sanoiksi EU:n heikkouden. Se on epäilemättä lisännyt epäluottamusta.
Tässä suhteessa komissaari Wallström on mahdollisimman huono imagonpaikkaaja, ja nyt en ensi sijassa tarkoita hänen naiiveja blogejaan. Wallström on itse suuressa vastuussa tästä lainsäädännöstä, joka on kyllä ihailtavan idealistinen mutta surullisen vastuuton. Juuri hän ajoi päästökauppaa kuin käärmettä pyssyyn, ja sellaisella aikataululla, että lopputulos sisälsi aikapommin. Kuinka huonoja komission esitykset olivat, käy hyvin ilmi. Voit käydä vilkaisemassa joko koko päästökauppapakettiani ja etenkin komission kirjallisia vastauksia kysymyksiini päästökaupan hataruuksista.
En usko, että Wallströmissä on naista myöntämään epäonnistumisensa, joten voi odottaa, että imagonpaikkaus jää kiertämään itse ongelmia: lopputulos pelkkää kosmetiikkaa.
—
Katselen parhaillaan Lipposen esiintymistä Lauantai-seurassa. Minä ihailen ja kunnioitan häntä hänen monenlaisen rohkeutensa vuoksi, mutta Natoon se ei selvästikään yllä – ei varsinkaan presidentinvaalipuheiden jälkeen. Tuo mies ei nyt vain suostu sanomaan ääneen mielipidettään, joka on paistanut kauan läpi.
Yksi asia on minusta ilmeinen: minkäänlaista luottamusta politiikkaan eivät edistä vellihousut, jotka kyllä ovat jotain mieltä, mutta eivät uskalla asettua mielipiteineen alttiiksi ja johtaa kansaa vakaumuksensa suuntaan – silläkin uhalla että heidän kantansa hylätään. Mieluummin he menevät tuhannen kierteelle, jotta kelpaisivat kaikille.
Nato-keskustelussa ei tarvittaisi kuin pari-kolme rehtiä sanaa: minä olen tätä mieltä. Poliittinen mielenterveys lisääntyisi.
Voit kommentoida tätä ja muita blogitekstejä Kysy Korholalta- palstan puolella. Viittaa silloin otsikossa blogipäivämäärään.
