Talouskumppanuussopimusten vaikutuksesta kehitysyhteistyön alalla (Morgantini)

21.3.2006

Arvoisa puhemies

Haluan aivan aluksi kiittää kollega Martensia hänen äskeisestä puheenvuorostaan ja tekemistään muutosesityksistä. Tämä linja vahvistaa käsittelyssä olevaa raporttia ja tukee sen tavoitteita saada talouskumppanuussopimuksista toimiva väline, joka toteuttaa EU:n kehitysyhteistyön tavoitteita.

WTO:n säännöt pakottavat meidät erillisiin talouskumppanuussopimuksiin, sillä Lomén ja Cotonoun sopimukseen perustuva kauppasuhde ei ole vastavuoroinen, ja siksi ristiriidassa WTO:n valtuutuslausekkeen kanssa. Sen mukaan teollisuusmaat saavat myöntää yksipuolisen, ei-vastavuoroisen etuuskohtelun vain kahteen luokkaan kuuluville maille: joko kaikille vähiten kehittyneille maille tai kaikille kehitysmaille. Koska AKT-alueisiin kuuluu molempiin ryhmiin kuuluvia maita, alkuperäiset AKT-maille myönnetyt etuudet eivät vastaa nykyisiä WTO:n sääntöjä, ja poikkeuksiin oikeuttava siirtymäaikamme päättyy vuonna 2008.

Talouskumppanuussopimusten avulla on etsitty pitkäkestoista ratkaisua EU:n ja AKT:n kauppasuhteen saattamiseksi WTO:n sääntöjä vastaamaan. Ehdotettujen talouskumppanuussopimusten perusteella EU:n ja AKT:n eri alueellisten ryhmien välinen kauppasuhde on vastavuoroinen. GATT-sopimuksen XXIV artiklan nojalla kehityksen eri tasoilla olevat valtiot voivat sitoutua vastavuoroiseen vapaakauppasopimukseen edellyttäen, että ”olennaisilta osiltaan kaiken kaupan” vapauttaminen tapahtuu ”kohtuullisen ajan kuluessa”. Talouskumppanuussopimusten yhteydessä tämän on käsitetty tarkoittavan noin 90 prosenttia kaupasta 10–12 vuoden kuluessa.

On selvää, että vastavuoroisen vapaakauppasopimuksen täytäntöönpano on erittäin haastavaa AKT-maille, joiden kehitystaso vaihtelee. Sen käyttöönotto on huomattava muutos EU:n suhtautumisessa AKT-kumppanien kanssa harjoitettavaan kehitys- ja kauppapolitiikkaan. Toisaalta me tiedämme, ettei Lomen ja Cotonounkaan sallima suosiminen pysäyttänyt AKT-maiden markkinaosuuksien pienenemistä. Kun nyt ollaan huolissaan kaupan ennenaikaisesta vapauttamisesta, on syytä kysyä, onko tässä yhteydessä sellaista käsitettä olemassakaan kuin oikea-aikainen vapauttaminen. Joskus rohkea hyppy on tehtävä, samalla kun huolehditaan, että sopimusneuvottelujen lopputuloksen pitää sallia riittävästi aikaa AKT:n kotimarkkinoiden ja alueellisten markkinoiden mukauttamiselle. Itse pidän tärkeänä myös kaikkien esteettömän pääsyn luonnon omien ns. ilmaispalvelujen äärelle: näin maailman vesipäivänä en voi olla mainitsematta sitä, miten olennaista on esimerkiksi juuri vesihuollon järjestäminen oikeudenmukaisesti.

Markkinoiden avaaminen on jossain tilanteissa myös johtanut köyhyyden leviämiseen kehitysmaissa ja siksi neuvotteluiden edistymistä on seurattava tarkkaan. Neuvotteluiden on oltava tasapuolisia eikä niiden kuluessa saa painostaa mitään osapuolta.

Share Button

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *