Biopolttoaineet ja bioenergia ovat puhuttaneet tässä kuussa mm. Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaistua oman raporttinsa siitä, miten biopolttoaineiden käyttöä tulisi Suomessa kasvattaa.
Olen itse kirjoittanut aiheesta muutamaan eri otteeseen; kirjoitukset löytyvät linkkien alta.
Tiistaina 11.4. klo 18 järjestän teemasta info-illan Eduskunnan lisärakennuksen kansalaisinfossa (Arkadiankatu 1). Olet lämpimästi tervetullut kuulemaan tuoreimmat uutiset! Toiseksi alustajaksi on lupautunut Arto Timperi VTT:ltä.
Bioetanolia käytetään Euroopassa noin 500 000 tonnia vuodessa tieliikenteen polttoaineena. Noin puolet siitä tankataan ajoneuvoihin Ruotsissa, jossa julkinen taho on tukenut biopolttoaineiden käyttöä merkittävien verohelpotuksien ja investointitukien kautta.
Etanoliautot saavat parkkeerata ilmaiseksi ja välttävät tietullit, ja etanolipolttoaine on tavallista huomattavasti halvempaa. Näillä keinoin Ruotsi täyttää sitä EU:n määräämää tavoitetta, jonka mukaan biopolttoaineiden osuus pitää nostaa 5,75 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä.
Etanolia pidetään ympäristöystävällisenä ratkaisuna, ja sen yhteydessä vedotaan myös energiaomavaraisuuteen ja tarpeeseen irrottautua öljyriippuvuudesta. Tarkempi analyysi paljastaa myös ongelmia. Varsinkin kylmäajossa etanolipolttoaineen myrkylliset aldehydipäästöt monikymmenkertaistuvat verrattuna bensiinillä ja dieselillä käyviin autoihin. Bensiinikäyttöisissä autoissahan nämä kyseiset myrkkypäästöt on onnistuttu katalysaattoritekniikalla eliminoimaan melkein kokonaan.
Toiseksi bensiinietanoliseoksen leimahduslämpötila on erillisiä polttoaineita suurempi: tankkauksen turvallisuus heikkenee räjähdysvaaran kasvaessa. Ruotsissakin on harkittu E85-tankkauspisteisiin leimahdussuojia.
Kolmas ongelma etanolin suhteen on sen valmistus ja logistiikan ekologisuus. Etanolin tuotannon suurvaltoja ovat Brasilia ja Yhdysvallat. MOT-ohjelma käsitteli 20.3. Brasilian sokeriruokotuotannon arkea, jossa etanolin raaka-ainetta syntyy ympäristöstä ja ihmisten oikeuksista piittaamatta. On myös aiheellista kysyä logistiikan järkevyyttä: mitä järkeä on tuoda etanolia laivalla toiselle puolelle maapalloa ja vedota energiaomavaraisuuteen ja ympäristösyihin. Maapallon ekosysteemille tärkeitä sademetsiä on tiettävästi hakattu sokeriruokotuotannon tieltä.
Olisi oikein ottaa tämä ekokolonialismi erityistarkasteluun, mutta WTO:n ja EU:n kilpailusäännöt eivät salli paikallisen tuotannon tukemista.
Kansainvälisen energiajärjestön mukaan etanolin kulutus tulee kasvamaan kuusinkertaiseksi EU-maissa seuraavan 15 vuoden aikana. Sokeriruokoviljelmiään hyödyntävä Brasilia tuottaa valtaosan maailman bioetanolista. Brasiliassa ei voida kuitenkaan lisätä loputtomasti etanolituotantoa, ja tähän tarvitaan muita ratkaisuja.
Pohjoismaisissa olosuhteissa valmistetun peltopohjaisen etanolin CO2-tase on kuitenkin onneton. Kaksi amerikkalaistutkimusta osoittaa, että kun lannoitus otetaan huomioon, on ko. tase jopa negatiivinen, eli etanolin käyttö lisää fossiilisia päästöjä. (Eli ei kyse ole vain orjatyövoiman puutteesta; näillä leveysasteilla ei vain synny niin energiarunsasta tuotetta.) Tähän kuitenkin tunnutaan menevän. Minusta tuo enemmän maatalouspolitiikkaa kuin mitään muuta, koska sen tuotanto pitkälti kuluttaa energiaa sen, mitä se sitten tankissa säästää, eli on CO2-päästön siirtoa paikasta toiseen.
Toivo onkin laitettava vähän toiseen suuntaan. Siinä missä etanolin kohdalla tuntuu olevan vain joko energiatehottomia tai eettisesti kyseenalaisia ratkaisuja, biodieselin kohdalla tilanne on valoisampi. Neste on kehittelyissään pitkällä: sen piakkoin valmistuvaa biodieseliä voi jo pitää niin sanottuna toisen polven biopolttoaineena, missä lähtöaineesta riippumatta syntetisoidaan huippuluokan polttoainetta. Suomi on tällä alueella teknologian edelläkävijämaa ja tekniikkaa on myyty jo esimerkiksi Ranskaan.
Neste on kuitenkin ilmoittanut, että se käyttää palmuöljyä, joten sillä on lähes samat ongelmat kuin Brasilian sokerietanolissa. Päätuotantomaat ovat Malesia ja Indonesia, joista on raivattu mm. polttamalla runsaasti sademetsää palmupelloiksi. Mutta itse tekniikka on tehokas ja polttoaine käy sataprosenttisesti dieselautoihin, joten toivottavasti palmuöljykin vaihdetaan ekologisesti perustellumpaan raaka-aineeseen. Nesteen prosessin raaka-aineeksi käy siis mikä kasvi- tai eläinrasva tahansa. Kyse on vain raaka-aineen hinnasta.
Nesteen tuote on laadultaan parempaa kuin maaöljypohjainen diesel ja sitä kaikki moottorivalmistajat sallivat käyttää 100%:sti polttoaineena.
Rypsiöljyn metyyliesteri RME:kin on CO2-taseeltaan positiivinen. Sen
kylmäominaisuudet ovat kuitenkin heikot ja pientuotannossa laatuvaihtelut ovat suuret. Nämä kaksi seikkaa ovat johtaneet siihen, että monet moottorivalmistajat eivät salli sitä lisättävän dieselin joukkoon kuin 5%.
RME on kuitenkin ihan hyvä, esim lämmityspolttoaineena, CO2-tase on kuitenkin heikompi kuin Nesteen biodieselin.
Päähaara biopolttoaineissa maailmalla on kaasutusreitti, josta saadaan nykyisenkaltaisia ja -laatuisia polttonesteita kaikkein ekotaloudellisimmin myös runsaasti happea sisältävistä molekyyleistä, kuten puupohjaisesta massasta ja sokereista. Niiden osuus maapallon biomassasta on 2/3. Mm. Shell ja VW ovat
kehittämässä voimakkaasti tätä haaraa + Kanada. Tätä tutkitaan myös Suomessa.
Etanolin tuotanto puumassasta nykytilanteessa Suomessa ei ole järkevää, koska tuo raaka-aine on jo tehokkaasti hyödynnetty energian ja muuhun tuotantoon tänä päivänä. Mutta jos metsäteollisuus siirtyy kustannussyistä Suomesta pois, silloin tilanteemme on toinen. Nythän se vastaa 80% bioenergiamme hyödyntämisestä. Ja nytkin esim. hakkuujätettä voisi käyttää vielä runsaammin metsien siitä kärsimättä.
Kaiken kaikkiaan paljon polttoaineita on vielä kehitysasteella, ja vasta niistä ns.toisen sukupolven polttoaineista tullee todellista hyötyä ympäristölle.
Ruusuinen bioenergia?Kolumni Hämeen Sanomissa
Kokoomusmepit eivät jarruta intoa bioenergiaan. Vastine Maaseudun Tulevaisuudessa
Bioenergia vaatii elinkaaritarkastelun. Vastine Kauppalehdessä
Lisäksi Kysy Korholta -palstalla on keskusteltu jonkin verran aiheesta, kannattaa kurkata!
