KIRJALLINEN KYSYMYS E-2267/05
esittäjä(t): Eija-Riitta Korhola (PPE-DE)
neuvostolle
Aihe: Itä-Euroopan ja erityisesti Slovakian romanien tilanne
Euroopassa arvioidaan asuvan suunnilleen 10 miljoonaa romania, joista noin puolet elää entisen rautaesiripun takaisissa maissa eli vanhassa Itä-Euroopassa. Monissa näistä nykyään EU:hunkin kuuluvista maista romanien elinolot ja oikeudet poikkeavat kuitenkin käytännön tasolla räikeästi valtaväestöstä.
Itäisessä Euroopassa romanien työttömyysaste vaihtelee Romanian 24 prosentin ja Slovakian 64 prosentin välillä. On arvioitu että esimerkiksi Bulgariassa ja Romaniassa noin 80 prosenttia romaneista elää köyhyysrajan alapuolella. YK:n uusimman kehitysraportin mukaan romanien elinajanodote on keskimäärin 1015 vuotta lyhyempi kuin muiden eurooppalaisten.
Erityisen hankala tilanne on kuitenkin Slovakiassa, jossa paikallisen romanivaltuutetun Klára Orgovánován mukaan asuu noin 320 000 romania, "virallisen" tiedon ollessa vain 89 000. Slovakian 1 575 romaniasutuksesta 149 on eristettyjä, eikä kunnallistekniikka ulotu niihin. Tutkimusten mukaan 81 prosentissa asutuksista ei ole viemärijärjestelmää. Juomavesi puuttuu 37 prosentista, ruoanlaittoon tarvittava kaasu ja lämmitys 59 prosentista asutuksia. Myös Slovakian hallituksen viimekesäinen päätös monilapsisten perheiden sosiaaliturvan rajusta leikkaamisesta on romahduttanut romanien toimeentulon. Arvioiden mukaan romanien asema onkin heikentynyt sen jälkeen, kun Slovakia liittyi Euroopan unioniin.
Ongelma on todellinen ja vaikea romanien ollessa maanosamme suurin vähemmistökansa. Ollaanko neuvostossa tietoisia romanien heikosta asemasta yleisesti EU:n tasolla ja tarkemmin jäsenvaltiotasolla, esimerkkinä Slovakian tilanne? Mitä käytännön toimia neuvostolla on tarjota, jotta tämän vähemmistökansan tilannetta voitaisiin käytännön tasolla parantaa ja näin taata yhtäläiset oikeudet ja elinolot kaikille EU:n kansalaisille?
E-2267/05
Vastaus
(23. tammikuuta 2006)
Vastaukseksi kysymykseen neuvosto haluaisi korostaa, että toimet vähemmistöjen suojelemiseksi aloitettiin Keski- ja Itä-Euroopassa jo laajentumista edeltävässä vaiheessa, ja ne ovat jatkuneet yhtämittaisesti tähän päivään saakka. Kööpenhaminan Eurooppa-neuvostossa joulukuussa 1993 määriteltiin "Kööpenhaminan kriteerit" eli normit, jotka EU:n jäseniksi pyrkivien maiden on täytettävä. Kööpenhaminan poliittisissa kriteereissä edellytetään muun muassa "vakaita valtioelimiä, joilla taataan demokratia, oikeusvaltion periaate, ihmisoikeudet sekä vähemmistöjen kunnioittaminen ja suojelu".
Lisäksi neuvosto on viime vuosina edelläkävijänä hyväksynyt muun muassa seuraavat toimenpiteet, joiden ansiosta syrjinnänvastaisen lainsäädännön soveltamisala Euroopassa on merkittävästi laajentunut:
(i) Neuvoston direktiivi 20000/43/EY rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (rotudirektiivi),
(ii) Neuvoston direktiivi 2000/78/EY yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista (työdirektiivi),
(iii) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/73/EY miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloista.
Rotudirektiivi, joka tuli voimaan uusissa jäsenvaltioissa laajentumisen yhteydessä 1.5.2004, on ollut tärkeä väline romanien tilanteen kohentamisessa erityisesti uusissa jäsenvaltioissa. Direktiivissä määritellään unioninlaajuiset oikeudelliset normit, joilla poistetaan mielivaltaisista syistä, kuten rodusta tai etnisestä alkuperästä johtuva erotteleva kohtelu. Siinä yksilöidään rotusyrjinnän kieltävien lakien soveltamisalaan ja sisältöön liittyviä seikkoja ja määritellään laaja joukko aloja, joilla romaneihin kohdistuvaa syrjintää saattaa esiintyä, kuten työllisyys, koulutus, sosiaaliturva, tavaroiden ja palvelujen saatavuus sekä asuminen.
Rotudirektiivissä muun muassa kielletään sekä "välitön" että "välillinen" syrjintä, säädetään kaikkien rotusyrjinnän kohteeksi joutuneiden henkilöiden käytettävissä olevista oikeuskeinoista, kuten syrjinnän vastaisten velvoitteiden täytäntöönpanoon tarkoitetuista "oikeudellisista ja/tai hallinnollisista menettelyistä", sekä säädetään, että kantajan esittäessä "tuomioistuimessa tai muussa toimivaltaisessa viranomaisessa tosiseikkoja, joiden perusteella voidaan olettaa tapahtuneen välitöntä tai välillistä syrjintää, vastaajan on näytettävä toteen, ettei yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ei ole rikottu". Rotudirektiivi edellyttää myös, että kansallisissa lainsäädännöissä säädetään tehokkaista, oikeasuhteisista ja varoittavista seuraamuksista syrjinnänvastaisten normien rikkomiseen liittyvissä tapauksissa. Seuraamuksiin tulee kuulua myös "korvausten maksaminen uhrille".
Neuvosto haluaisi muistuttaa kysyjää siitä, että komissio valvoo yhteisön oikeuden täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa, ja sen on tarkoitus raportoida vuonna 2006 Euroopan parlamentille ja neuvostolle direktiivien 2004/43/EY ja 2000/78/EY soveltamisesta sekä antaa tarvittaessa ehdotuksia direktiivien tarkistamiseksi ja ajan tasalle saattamiseksi. Lainsäädännön ohella komissio on tehnyt useita syrjinnän torjuntaan liittyviä aloitteita, jotka koskevat erityisesti romanien tilannetta. Niitä ovat rahoituksen antaminen huhtikuussa 2004 järjestetylle mittavalle konferenssille, jossa käsiteltiin romanien tilannetta laajentuneessa EU:ssa ja johon osallistui 140 romaniaktivistia, syrjinnän torjumista koskeva yhteisön toimintaohjelma (20002006), jonka vuoden 2004 prioriteeteista yksi koski erityisesti romanien osallistumista koulutukseen ja työllisyyteen, sekä useat sosiaaliseen suojeluun ja sosiaaliseen osallisuuteen liittyvät aloitteet. Yksi neuvoston ja komission vuoden 2005 sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta koskevan yhteisen raportin seitsemästä keskeisestä poliittisesta prioriteetista koskee nimenomaisesti syrjinnän poistamista sekä vammaisten, etnisten vähemmistöjen ja maahanmuuttajien integroitumisen lisäämistä. Raportin mukaan romanien kohtaamiin ongelmiin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota, ja tämä olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden kansallisissa toimintasuunnitelmissa.
Komissio esitti äskettäin osana syrjinnän torjumista ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia koskevaa puitestrategiaansa ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuodesta 2007 "Tavoitteena oikeudenmukainen yhteiskunta" , jonka tarkoituksena on antaa mahdollisuus osallisuuden edistämiseen yhteiskunnassa
ja kasvattaa tietoisuutta kansallisella tasolla ja EU:n tasolla ilmenneistä erityisistä huolenaiheista tasa-arvoon ja syrjimättömyyteen liittyvissä asioissa. Asianomainen neuvoston työryhmä käsittelee parhaillaan ehdotusta, ja siitä on tarkoitus päästä mahdollisimman pian sopimukseen Euroopan parlamentin kanssa yhteispäätösmenettelyllä.
Lisäksi mainittakoon, että EU on tukenut romanien integroitumista koskevaa "20052015 Decade of Roma Inclusion" -aloitetta, jonka joukko EU:n jäsenvaltioita, liittyviä valtioita ja ehdokasvaltioita sekä muita alueen maita esitti 2.2.2005 Sofiassa romaniväestön pitkäaikaisen syrjinnän torjumiseksi. Aloitteen tehneet maat ovat luvanneet julkisia varoja alueen arviolta kymmenmiljoonaisen romanivähemmistön integraation edistämiseksi.
Lopuksi neuvosto haluaisi muistuttaa, ettei se kommentoi jäsenvaltioiden sisäistä tilannetta. Mikäli kysyjä haluaa lisää tietoja EY:n oikeuden soveltamisesta jäsenvaltioissa, kysymys on osoitettava komissiolle.
