"Mikä meteli syntyisi, jos Niinistön tai Vanhasen juhlassa ruoskittaisiin naista", kommentoi Eija-Riitta Korhola (kok) Tarja Halosen vaalijuhlan performanssia, jossa nuorta alastonta miestä piiskattiin. "Tai jos heidän vaalitiiminsä selittäisi, ettei asiassa ole mitään pahaa, kun kohde oli nuori ja kauniskin. Viimeistään silloin ehdokas revittäisiin riekaleiksi."
"Erilainen suhtautuminen sukupuolten tekemisiin ei ole eduksi kenellekään, ja naisena siitä suorastaan kiusaantuu."
Korholan mukaan tasa-arvokysymykset vaativat edelleen keskustelua ja tarkkaa pohdintaa. Viime presidentinvaaleissa tasa-arvoa käytettiin yksinkertaistavana vedenjakajana ehdokkaiden välillä. "Voi perustellusti arvioida, että ay-liike ja vasemmisto eivät ole puheistaan huolimatta tämän asian itseoikeutettuja edistäjiä. Tasa-arvo-ongelmat ovat olleet tiedossa jo vuosikymmeniä. Ammattijärjestöt olisivat halutessaan yhä kykeneviä laittamaan yhteiskunnan polvilleen tässä suhteessa, mutta yksinkertaisetkaan samapalkkaisuuskysymykset eivät ole tulleet tyydyttävällä tavalla esille."
"Olisikin olennaista verrata Halosen kuuden vuoden takaisia tasa-arvolupauksia hänen toimiinsa kuuden vuoden aikana. Yksittäisen naisen nimitys korkeaan tehtävään ei vielä ole sitä tasa-arvon ajamista, mitä niiden puheiden jälkeen voisi odottaa. Onko sukupuolella sittenkin väliä näissä vaaleissa, sallittaisiinko puheiden ja tekojen epäsuhta miespuoliselle ehdokkaalle?"
"Hypoteesini on, että naisehdokkaalle sallitaan pehmeiden puhuminen tasa-arvosta, miesehdokas olisi jo hirtetty tasa-arvoa haittaavista ruumiinosistaan. Eikö esimerkiksi Halosen ympäripyöreä uudenvuoden tasa-arvopuhe olisi otettu miehen kohdalla vastaan tervan ja höyhenien kanssa – nyt asia vaiettiin kiusaantuneena", Korhola kysyy.
