Hyvää Lucian päivää!
Kuulin tänään muutaman uuden seikan Montrealin kokouksesta. Huolestuttavin oli sellainen tieto, että Venäjä neuvotteli viimeisenä yönä vapaaehtoisista päästövähennyksistä. USA:n, Australian ja kehitysmaiden lisäksi näyttää siis siltä, ettei myöskään Venäjä ole ottamassa pakollisia päästövähennyksiä vuoden 2012 jälkeen. Tilanne on vakava, mutta ei yllätä minua. Olen mm. artikkelissani, joka julkaistiin Helsingin Sanomissa 7.2. todennut tämän mahdollisuuden. Kirjoitin, että Venäjä voi halutessaan irtautua sopimuksesta. Totesin, että me rahoitamme vuoteen 2012 Venäjää, joka voi sitten halutessaan irtautua sopimuksesta. Oletan että irtioton syy on ilmeinen: päästökaupassa Venäjällä eiole tuolloin enää myytävää.
Vuonna 2015 kun kehitysmaiden päästöt ovat kasvaneet nopeasti 10 vuotta ja EU-päästöt pysyneet suunnilleen nykytasossa, päästövelvoitteiden piirissä on maailman päästöistä ehkä 20-25 % .
Venäjä, jonka takia neuvottelut venyivät perjantain yli lauantai-aamuun, vaati ”iltalypsyssään”, että art. 3.9:n kohdalla pitää tarkastella vapaaehtoisia velvoitteita. Tämä saattaa merkitä sitä, että Venäjä ei ole hyväksymässä itselleen sitovia velvoitteita 2012 jälkeen elleivät suuret kehitysmaapäästäjät ota velvoitteita. Venäjä on siis soveltamassa tiukasti sitä ehtoa, jota teollisuus on toivonut EU:n soveltavan ja jota mm. USA on soveltanut koko ajan: edellytyksenä merkittävien kehitysmaiden osallistuminen. Näyttää siis pahasti siltä, että post-2012 velvoitteita ottavat EU:n lisäksi vain Japani, Kanada ja muutama mitätön päästäjä. Ja maailman päästöistä (v. 2015) noin 80% on velvoitteista vapaana.
Illalla vietimme Kokoomusmeppien pikkujoulua Strasbourgissa. Sitä ennen olin ryhmäkokouksessa odottelemassa Saharov-palkintosaajaehdokkaita näytille. Vihdoin odotettu joukko saapui.
Aiemmin marraskuussa parlamentin poliittisten ryhmien johtajien puheenjohtajakokouksessa oli päätetty, että kaikki kolme tämänvuotista ehdokasta ovat palkinnon arvoisia. Kuubalainen Naiset valkoisissa (Damas de blanco) -ryhmä pitää rauhanomaisia mielenosoituksia joka sunnuntai vastalauseena poliittisista syistä vangittujen miestensä ja poikiensa pidätyksille.
Hauwa Ibrahim on nigerialainen juristi, joka puolustaa islamilaisen sharia-lain nojalla uskottomuudesta kivitettäväksi tuomittuja naisia ja varkaudesta amputoitavaksi tuomittuja nuoria. Vastauksessaan puheenjohtajakokouksen päätökseen hän totesi haluavansa rikkoa tämän yhteyden lukutaidottomuuteen ja antaa toivoa ihmisille, joita hän edustaa.
Toimittajat ilman rajoja kampanjoi lehdistön vapauden puolesta kaikkialla maailmassa ja puolustaa toimittajia sekä tiedotusvälineitä sensuuria ja häirintää vastaan.
