Pohjois-Irakin kaldo-assyrialaiset syrjinnän kohteena
Korholan kysymys: Pohjois-Irakin kaldealais-assyrialainen yhteisö ei päässyt viime vuosikymmenellä osalliseksi paikallishallituksen hallinnoiman "öljyä elintarvikkeista" -ohjelman (YK:n päätöslauselma 986) osana toteutetuista UNDP-toimista. Vuonna 2001 määrärahoja ei myönnetty Dohukin alueella sijaitsevalle Chakallalle. Tämän vuoksi Pohjois-Irakissa on jälleenrakennettu vain vähän kaldealais-assyrialaisia kyliä ja niiden rahoitus on jouduttu keräämään kaldealais-assyrialaisilta diaspora-yhteisöiltä Euroopassa, Australiassa ja Yhdysvalloissa.
Diaspora-yhteisöt ovat joutuneet rahoittamaan koulun rakentamisen ja ylläpidon sekä opetussuunnitelman kehittämisen aramean (syyrian) kielen säilyttämiseksi. Mikäli opetusta ei tueta kaldealais-assyrialaisten asuinalueilla, tämä ikivanha kieli saattaa hävitä.
Diaspora-yhteisöt ovat vastaavasti joutuneet rahoittamaan naisjärjestöjä, lastenhoitotiloja ja atk-koulutusta Pohjois-Irakissa.
Diaspora-yhteisöjen tarjoama apu on rajallista. Näin ollen on tärkeää, että tälle Irakin kaikkein vanhimmalle etniselle alkuperäisväestöryhmälle myönnetään kansainvälisiä varoja oikeudenmukaisesti.
Euroopan unioni osallistuu Irakin jälleenrakennukseen epäsuorasti Yhdistyneiden Kansakuntien välityksellä ja suorasti omien yleisten jälleenrakentamisponnistelujensa välityksellä. EU:ssa valmistellaan parhaillaan strategia-asiakirjaa keskipitkän aikavälin Irakin suhteille.
1. Millä mekanismeilla varmistetaan, että tulevien hankkeiden rahoitus ja hallinnointi ei sisällä etnistä tai uskonnollista syrjintää?
2. Voiko komissio selvittää yksityiskohtaisesti Irakille myönnettävän rahoituksen ja varmistaa, että kaikki etniset yhteisöt saavat oikeudenmukaisen osuuden myönnettävistä määrärahoista ja että Pohjois-Irakille myönnetään korvausta aikaisemmasta syrjinnästä?
3. Voiko komissio varmistaa, että kaldealais-assyrialaisia otetaan mukaan paikalliseen määrärahoja hallinnoivaan henkilöstöön kaldealais-assyrialaisten asuinalueilla Irakissa, jotta onnistuttaisiin torjumaan syrjintä tulevassa avustustoiminnassa?
Christopher Pattenin
komission puolesta antama vastaus E-2086/04FI (28.10.2004)
Komissio ei voi tarkistaa väitteitä, jotka koskevat Irakin kaldealais-assyrialaisen yhteisön asemaa ja kohtelua aiemmin eikä Irakin viranomaisten Yhdistyneiden kansakuntien valvonnassa toteuttaman öljyä elintarvikkeista -ohjelman aikana. Komissio on kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että Irakin tulisi suojella perinteitä ja varmistaa kaikkien kansanryhmiensä oikeudet riippumatta näiden uskonnosta tai etnisestä alkuperästä.
Euroopan unioni osallistuu Irakin sosiaaliseen, poliittiseen ja taloudelliseen jälleenrakentamiseen, mutta yhteisön talousarviosta jälleenrakennukseen annettava tuki ohjataan monenvälisen kehyksen kautta sekä YK:n järjestöille että Maailmanpankille. Jälleenrakennukseen suunnattuja varoja hallinnoivat kansainväliset järjestöt osana usean rahoittajan muodostamaa Irakin kansainvälistä jälleenrakennusrahastoa (IRFFI). Komissio ei tällä hetkellä osallistu suoraan jälleenrakennushankkeiden rahoitukseen.
Euroopan komission humanitaarisen avun toimiston (ECHO) kautta annettava humanitaarinen apu myönnetään uhrien tarpeiden perusteella ilman rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon, sukupuoleen, ikään, kansallisuuteen tai poliittiseen vakaumukseen perustuvaa syrjintää.
1. Komissio on sitä mieltä, että eettisten, uskonnollisten ja muiden vähemmistöryhmien kunnioittaminen Irakille myönnettyjä varoja jaettaessa on ensiarvoisen tärkeää Irakin tulevan vakauden kannalta. Komissio ei kuitenkaan voi selvittää yksityiskohtaisesti IRFFI:n kautta toteutettavia yksittäisiä hankkeita. Komissio rohkaisee kuitenkin IRFFI:n avunantajien komitean kautta aktiivisesti YK:ta ja Maailmanpankkia varmistamaan, että niiden ohjelmissa ja toiminnoissa vältetään etnistä ja uskonnollista syrjintää. Komissio tulee jatkossakin kiinnittämään huomiota tähän ulottuvuuteen jälleenrakennuksessa sekä valvomalla IRFFI:n toimintaa että pitämällä yhteyttä muihin toimijoihin.
2. Komissio uskoo vahvasti, että ohjelmarahoitusta koskevat päätökset tulisi tehdä yksilöityjen tarpeiden perusteella, joihin kuuluu myös suhteellinen köyhyys. Avun myöntäminen etnisin tai uskonnollisin perustein saattaa kuitenkin pikemminkin lisätä kuin vähentää sosiaalisia jännitteitä. Lisäksi on todettava, että avun tasapuolista jakautumista on käytännössä hankala valvoa, koska Irakin väestön tämänhetkisestä etnisestä koostumuksesta ei ole saatavilla viimeaikaisia ja luotettavia tietoja.
3. Komissio ei voi määritellä YK:n ja Maailmanpankin paikallisia henkilöstöpolitiikkoja.
äteksti
