"Århusin sopimuksen soveltaminen EU:n toimielimiin laajentaa merkittävästi unionin avoimuutta", Euroopan parlamentin jäsen Eija-Riitta Korhola (kok) toteaa. "Aiemmin vaalikaudella hyväksytyt vain parlamenttia, komissiota ja neuvostoa koskevat avoimuussäännöt laajennetaan nyt koskemaan kaikkia unionin perustamia yksiköitä", toteaa Korhola, joka on asiassa parlamentin nimeämä esittelijä. Hän täsmensi muun muassa tiedonsaantia koskevia poikkeuksia ja tiedon maksuttomuutta koskevia sääntöjä.
Kolmen ympäristöä koskevan säädöksen paketti on osa toimenpiteistä, joilla Yhdistyneiden kansakuntien Riossa 1992 sopimat periaatteet tuodaan käytäntöön. Eija-Riitta Korhola pitää parlamentin hyväksymää kantaa Århusin sopimukseen tasapainoisena. Keskiviikkona hyväksyttävä direktiivi tarkentaa mm. muutoksenhakuun oikeutettujen järjestöjen kriteerejä.
Parlamentin ympäristövaliokunnassa toimiva Korhola ei ymmärrä eurooppalaisten ympäristöjärjestöjen moitteita kriteereistä. "Ympäristöjärjestöiltä edellytetään vain normaaleja, hyvän järjestökäytännön mukaisia menettelyjä sekä laillisten ja hyvien tapojen mukaisten menettelyjen suosittamista. Se lienee kohtuullista ottaen huomioon näille järjestöille nyt annettava erityisrooli yhteiskunnan lainmukaisuuden valvojana", Korhola huomauttaa. "Lisäksi on otettava huomioon, että kansalaisjärjestöjä on hyvin monenlaisia, emmekä voi olla varmoja kaikkien tarkoitusperistä. Siksi 'oikeutetun yksikön' määrittäminen suojaa sitä erityistä oikeutta, joka vakavasti toimiville ympäristöjärjestöille nyt annetaan".
"Jos taas jotkut järjestöt ovat liian pieniä, voi ympäristön kannalta olla jopa edullista, että osaamista ja resursseja saatetaan yhteen muutoksenhakumahdollisuutta käytettäessä", Korhola sanoo. Hän muistuttaa myös direktiivin vähimmäisluonteesta: jäsenvaltiot voivat halutessaan jättää joitakin kriteereistä pois mutta eivät lisätä uusia. Näin direktiivi toimii eri jäsenvaltioiden kovinkin erilaisissa oikeusjärjestelmissä.
Korhola selkiytti säännöksiä niin, että ulkomaisilla yhdistyksillä on syrjimätön oikeus muutoksenhakuun silloin, kun kyseessä todella on rajat ylittävä ympäristövaikutus. "Komission esitys ei tältä osin ollut täysin selkeä, vaan jätti auki mahdollisuuden minkä tahansa maan järjestöille puuttua mihin tahansa hankkeeseen", Korhola hämmästelee. "Täysistuntoon tekemäni muutosesitykset varmistavat sen, että direktiivi todellakin noudattaa tarkasti Århusin sopimusta – ei enempää, mutta ei vähempääkään", Korhola sanoo ja muistuttaa, että oikeusjärjestelmiä koskevassa direktiivissä unionin toimivaltuudet ovat rajallisempia kuin aiemmissa Århusin sopimusta koskevissa pilareissa, joissa Korhola myös on toiminut parlamentin esittelijänä.
