Alex lupaa viuhahtaa, minä en

17.3.2004

Päivän kotimatkalento tapahtui tavallista aikaisemmin, sillä piti ehtiä neljäksi Otaniemeen luennoimaan tekniikan filosofiasta. Olen jo muutamana vuonna osallistunut TKK:n tekniikan eettisiä kysymyksiä pohtivaan luentosarjaan opettajana. Hienoa, että insinöörit pannaan pohtimaan oman alansa etiikkaa ja filosofiaa.

Kerroin muun kaman ohessa miksi EU-direktiivit ovat liian pikkutarkkoja. Alun perin oli idea että ne olisivat nimensä mukaisesti suuntaa-antavia puitelakeja, jotka asettavat tavoitteet mutta jättävät keinot jäsenvaltioille. Pahoin pelkään, että me mepit itse ryssimme nämä jutut: halutaan tietenkin päteä ja jättää peukalonjäljet direktiiveihin. Meppien muutosesitykset komission pohjaesitykseen ovat siis usein tarkennuksia ja hienosäätöä, ja valitettavasti lipsahtavat keinojen puolelle. Siis tässäkään ei vika ole EU:ssa vaan sen ihmisissä. Me kiitoksenkipeät ressukat narsistit haluamme olla tärkeitä. Siksi jokainen direktiivi pitäisi ennen täysistuntokäsittelyä kuvaannollisesti hölskyttää tai ravistaa siitä turha krääsä pois. Puheenjohtajan pitäisi yksinkertaisesti tuomita keinojen puolelle lipsahtelut tylyllä vedolla: Inadmissable!

Otaniemestä siirryin Haagan kautta Pakilaan. Kotimaan vaalipomoni Antero Koponen ihasteli Aten tekemää päivällistä ja huomasi saman minkä minä tiedän: ilman Attea työni ei olisi mitenkään mahdollista. Ei mitenkään, vahvistin. Atte voisi periaatteessa työnsä merkeissä kiertää maailmaa koko ajan, mutta nyt tämä on näin päin. Monta vuotta se oli toisinkin päin.

Olin lukenut llta-Sanomista Alexander Stubbin huikeasta lupauksesta: mies aikoo juosta parlamentin alasti ympäri, jos äänestysprosentti nousee yli 50 prosentin. Alex ei tarvitsisi populistisia markkinointikeinoja, mutta voihan tuo olla hyvä kannustin nostaa prosenttia, ihan vain siksi että näkisi Alexin pinkomassa belgialaissotilaat kintereillään. Kun näin Alexin Pakilan Kokoomus-illassa, kysyin heti lausunnon syytä, ja Alex vastasi kysymällä lähdenkö mukaan. ”Totta kai lähden, mutta en nakuna. Tulen taputtamaan. Sinulle, en sinua.”

Alexander Stubb ei suinkaan ollut kirjoittanut asiasta refaa. Juttu oli noussut Alexin nettipäiväkirjasta.

Share Button

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *