Arvoisa puhemies,
uskonnonvapaus on tärkeä ihmisoikeuksien toteutumisen indikaattori, eräänlainen ihmisoikeuksien lakmus-testi. Jos maan ihmisoikeustilanne on heikko, todennäköisesti se havaitaan ensimmäisenä uskonnollisten ryhmien kohdalla. Niiden kohdalla tulee testatuksi, ovatko ihmisoikeuksiin kuuluvat sananvapaus, yhdistymis- ja kokoontumisen vapaus sekä uskonnonharjoittamisen vapaus totta.
Vietnamin tilanne vaatii kansainvälisen yhteisön huomiota. EU:n on lähetettävä selvä viesti siitä, että syrjintä esimerkiksi Vietnamin yhdistynyttä buddhalaiskirkkoa, protestanttisia 'kotiseurakuntia' ja toisinajattelevia ryhmiä kohtaan on lopetettava. Näiden rauhanomaista uskontoa harjoittavien yhteisöjen jäsenet ovat kärsineet vapaudenriistosta ja kotiaresteista. Myös alkuperäiseen vuoristolaisvähemmistöön kuuluvia kristittyjä on jatkuvasti häiritty, pidätetty ja vangittu Vietnamin hallituksen toimesta.
EU:n ja Vietnamin kommunistisen tasavallan taloudellisen yhteistyön edellytykseksi on määritelty perusoikeuksien ja demokratian periaatteiden kunnioittaminen. Loukkaamalla näitä periaatteeita Vietnam vahingoittaa itseään, ja EU:n on nyt osoitettava se selvästi.
On valitettavaa, että että kritiikki Vietnamin kommunistista puoluetta kohtaan katsotaan automaattisesti uhaksi valtiota itseään kohtaan. Perusoikeuksien, kuten mielipiteenilmaisun, harjoittaminen voidaan hatarasti määritellyn kansallista turvallisuutta koskevan lain perusteella tulkita vakoiluksi. Ihmisoikeuksien näkökulmasta huolestuttavaa on myös se, että syytettyjä pidetään syyllisinä jo ennen oikeudenkäynnin alkamista ja että oikeudenkäynnit lähes poikkeuksetta julistetaan salaisiksi.
Oikeusvaltio tarvitsee selkeät ja tarkat lait, jotka takaavat kaikkien ihmisten tasavertaisuuden ja oikeusvarmuuden toteutumisen. Missään tapauksessa sitä ei rakenneta laeilla, jotka sallivat rotuun perustuvan, uskonnollisen tai poliittisen syrjinnän.
