"EU:n on puututtava autoiluun, jos haluamme täyttää Kioton velvoitteemme. Olisi lyhytnäköistä pyrkiä Kioton tavoitteisiin niiden kustannuksella, jotka luovat työllisyyttä, ellei ensin ole käytetty kaikkia mahdollisuuksia liikenteen tarjoamiin päästövähennyksiin. EU onkin jo tehnyt sopimuksia esim. eurooppalaisten autovalmistajien (ACEA) kanssa vähemmän kuluttavien ja saastuttavien autojen valmistamisesta. Direktiivi bensiinin ja kaasuöljyn valmisteveroista on tärkeä tähdättäessä samaan kysynnän puolelta siten, että kustannukset tehdään näkyviksi kuluttajille", sanoi Eija-Riitta KORHOLA (kok) tänään Strasbourgissa.
Korhola pahoitteli kuitenkin, että komission esitys on yksinäinen. "Jotta se voitaisiin hyväksyä, se tulisi käsitellä laajassa yhteydessä. Vuosikymmenen kuluessa on tarkoitus saada aikaan Euroopan laajuinen verojärjestys, joka sisältää ajoneuvojen rekisteröinti- ja käyttömaksut, älykkään infrastruktuurin hinnoittelujärjestelmän sekä polttoaineverojen yhtenäistämisen. Koska nyt ei voida taata tällaista kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja koska tässä direktiivissä kiinnitetään polttoaineverotuksen taso melko pitkäksi ajaksi, päätöstä ei taida syntyä", Korhola arveli.
"Kokonaisvaltainen tarkastelu palvelisi kuluttajia ja takaisi tasapainoisen liikenneolojen kehityksen alueilla, joilla väestötiheys on alhainen eikä julkista liikennettä ole tarjolla. Maaseudulla ja syrjäisillä alueilla ihmiset ovat riippuvaisempia yksityisautoista – ja liikenteen ulkoiset kustannukset ovat alhaisempia – kuin muilla alueilla", Korhola totesi.
"Ihmisillä on taipumus arvioida valintojaan uudelleen vain suurten muutosten kuten asuin- tai työpaikan vaihdoksen tai autonhankinnan yhteydessä. Julkisten palvelujen huomattavaakaan kehittymistä ei ehkä käsitetä. Siksi suuret muutokset välittömästi havaittavissa kustannuksissa, kuten polttoaineen hinnoissa tai tiehinnoittelussa, ovat tärkeitä valintaprosessien käynnistäjiä. Siinä mielessä lineaarinen malli polttoaineiden valmisteverojen korottamiseksi voi olla liian tasainen ja hidas, jotta kuluttajat kykenisivät tekemään todellisia kulutustottumuksiaan muuttavia havaintoja. On tärkeää heti aluksi korostaa julkisuudessa lopullista tavoitetta, joka on liikenteen ulkoisten kustannusten sisällyttäminen hintoihin", Korhola huomautti.
Korhola muistutti, että dieselautot kuluttavat vähemmän ja tuottavat vähemmän hiilidioksidipäästöjä. "Niihin yleensä liittyy myös bensiinikäyttöisiä autoja järkevämpi ajotapa. Nämä tärkeätkään syyt eivät kuitenkaan edellytä polttoainelaatujen hintaerojen ylläpitämistä, sillä dieselauton omistaja saa taloudellista etua jo pienemmästä kulutuksesta. Lisäksi on otettava huomioon, että dieselautot tuottavat enemmän typenoksidien ja hiukkaspäästöjä, jotka muodostavat vakavan kansanterveysriskin. Siksi dieselöljyn ja bensiinin valmisteverokantojen yhtenäistämistä voi pitää perusteltuna tavoitteena".
