"Kioton sopimuksen voimaansaattaminen on niin tärkeä askel taistelussa ilmastonmuutoksen hidastamiseksi, että sen ei pitäisi antaa kaatua Venäjän epäröintiin. Mikäli Venäjää ei saada mukaan sopimukseen, parempi olisi alentaa sopimuksen voimaanastumisen kynnystä kuin antaa sopimuksen odottaa", sanoo Euroopan parlamentin jäsen Eija-Riitta Korhola. Korhola on ehdottanut 22.elokuuta päivätyssä kysymyksessään komissiolle, että se harkitsisi tarvittaessa muutosesityksen tekemistä Kioton sopimuksen voimaanastumiselle vaadittavan kynnysprosentin alentamiseksi.
Muutosesitys olisi syytä jättää seuraavassa mahdollisessa COP-kokouksessa siten, että prosenttiosuutta pienennettäisiin hieman. Se olisi neuvottelutaktisesti parempi kuin antaa Venäjän käsiin ratkaisut koko Kioto-sopimuksen kohtalosta – tai kuin antaa sen mahdollisesti kaatua muutaman vaivaisen prosentin vuoksi. "Joulukuun COPiin muutosesitys ei enää ehdi, mutta seuraavaan jo sentään. Kioton protokollan voimaanastumisen kynnyksenä oleva prosenttiosuus ei mitenkään vaikuta siihen, kuinka monta prosenttia ollaan vähentämässä päästöjä, vaan sillä on haluttu saada kilpailutilanne maailmanmarkkinoilla tasaisemmaksi", Korhola muistuttaa. Hän esittää myös, että nyt syntynyttä kilpailutilanneongelmaa ratkaistaisiin pikemminkin WTO :n tasolla eikä jäätäisi odottelemaan Kioton sopimuksen kanssa.
Ohessa Korholan kirjallinen kysymys :
"Kioton sopimus astuu voimaan, kun sen on hyväksynyt vähintään 55 UN/FCCC:n sopijapuolta, edustaen vähintään 55 % Annex I -maiden yhteenlasketuista CO2-päästöistä. Tällä hetkellä sopimuksen hyväksyjiä on 113 valtiota, jotka edustavat yli 80 prosenttia maailman väestöstä, mutta hyväksyneiden Annex I -maiden osuus päästöistä on vasta 44,2 %, eikä jäljellä olevista Annex I -maista (Liechtenstein, Monaco ja Australia, yhteensä 2,1 %) ole edes yhteenlaskettuna ylittämään 55 % kynnystä ilman joko Venäjän federaation (17,4 %) tai USA:n (36,1 % Annex I -maiden päästöistä) mukaan saamista. Näistä jälkimmäinen on jo julkisesti vetäytynyt Kioton sopimuksesta. Venäjä on siten ratkaisevassa asemassa.
Luonnollisesti olisi ilmastomuutoksen kannalta välttämätöntä, että sopimus ylipäätään astuu voimaan suunnitellussa aikataulussa. Voisi kuitenkin olla Venäjän kanssa käytäviä neuvotteluja ajatellen strategisesti parempi, että Venäjän mukaantulo olisi suotavaa ja kaikille osapuolille edullista, mutta ei Kioton sopimuksen voimaan astumisen kannalta ehdottoman välttämätöntä.
Onko Komissio harkinnut Artikla 20 mukaista menettelyä noudattaen saattaa viipymättä vireille Kioton sopimuksen 25.1 Artiklan muuttamisen niin, että 55 % osuuden sijasta voimaan astumiseen tarvittaisiin vain esim. 45 % Annex I -maiden päästöistä, jotta Kioton sopimuksen voimaan saattaminen kaikissa olosuhteissa voidaan varmistaa?"
