Europarlamentaarikko Eija-Riitta Korholan mukaan "EU:n laajentuminen tuo mukanaan monenlaisia ja monimutkaisia haasteita. EU:n nykyinen päätöksentekomenettely ei ole tarpeeksi tehokas. Nykyinen menettely laahaa vääjäämättä perässä EU:n geopoliittisesta laajentumisesta ja politiikkasektoreiden syventämisestä, jotka polkevat eteenpäin melkeinpä omin voimin."
Korhola puhui Eurooppa-päivänä Naiset 96 ry:n Helsingissä järjestämässä naiskonventissa. Konventti kokoontui nyt kolmannen kerran keskustelemaan EU:sta ja valvomaan naisten etuja yhdentyvässä Euroopassa.
"EU:lla on kasvava kansainvälinen vastuu, ja myös näytön paikka kansainvälisen yhteistyön vahvistamisessa. USA on pitkälti valinnut yksinapaisuuden. YK:n rooli on osittain vanhentunut ja murenevassa tilassa. Tätä myötä myös kansainvälinen oikeus on vaakalaudalla ja ehkä menettämässä painoarvoansa", Eija-Riitta Korhola (kd) arvioi.
"EU:n päävastuulle on nyt jäämässä muun muassa globaali ympäristö- ja ilmastopolitiikka, ihmisoikeuksien vähimmäistason turvaaminen ja kehitysmaiden asema. Minkä suunnan EU valitsee tiekseen?" Korholan mukaan tämä kysymys riippuu pitkälti Unionista ja sen jäsenmaista. "EU toimintamahdollisuudet maailmanpolitiikassa riippuu ennen kaikkea kansainvälisen politiikan tosiasioista sekä EU:n sisäisestä tilanteesta, poliittisesta tahdosta ja visioista. Nämä määrittävät sen paikan kansainvälisessä politiikassa."
"Kansainvälinen solidaarisuus on edelleen tärkeä kysymys. EU voisi esimerkiksi pyrkiä toteuttamaan reilua kansainvälistä kauppapolitiikkaa, joka huomio kehitysmaat, ihmisoikeudet ja ympäristökysymykset", Korhola toteaa. "EU voisi reagoida rajat ylittävään rikollisuuteen, mm. nais- ja lapsikauppaan sekä huumeiden salakuljetukseen tehokkaalla yhteistyöllä kolmansien maiden kanssa, mutta ei valitsemalla suojamuurien rakentamista."
Korhola puhui EU:n lopullisesta visiosta tai päämäärästä globaalisesti katsottuna. "EU on ennen kaikkea sisäisellä tasollaan eteenpäin polkeva prosessi, eikä staattinen, pysyvä rakenne. Ehkä tämä on yksi EU:n tärkeimmistä yhteisesti sovituista päämääristä. Tämä koskee myös EU:n ulkosuhteita ja voisi globaalissa tarkastelussa olla yksi tavoitteista.
"Mikä on EU:n anti globalisoituvalle maailmalle? EU voisi nojautua henkiseen perintöönsä. Sen tulisi ennen kaikkea olla mukana turvaamassa rauhaa ja lujittamassa oikeudenmukaisuutta. EU:n perinnön peruspilarit ovat roomalainen oikeusajattelu, kreikkalainen filosofia, ja kristillinen lähimmäisenrakkaus."
