Pääministerien Lipponen ja Berlusconi sopimus puhutti Euroopan parlamentin ympäristövaliokuntaa ohi valiokunnan alkuperäisen asialistan.
Valiokunta osoittautui selkeästi jakautuneeksi kysymyksessä. Muun muassa parlamentin brittiläinen puheenjohtaja Caroline Jackson oli selvästi vastaan viraston sijoittamista Helsinkiin ja oli valmis jopa käyttämään parlamentin budjettivaltaa pitääkseen viraston Brysselissä. Hän ehdotti, että parlamentti päättäisi olla antamatta rahaa viraston hallintomenoihin muualla kuin Brysselissä.
Ympäristövaliokunnan alan budjettikysymyksistä vastaava jäsen Robert Goodwill kuitenkin muistutti, ettei parlamentilla ole valtuuksia ottaa kantaa sijaintipaikkaan. Elintarviketurvallisuudesta keskeisellä tavalla esittelijänä vastannut jäsen Philip Whitehead toivoi nopeaa sijoittamispäätöstä ja vahvisti kannattavansa edelleen Helsinkiä.
Goodwillin ehdotuksesta valiokunta päätyi vapauttamaan puolet viraston toimintamenoista tälle vuodelle, jotta virasto voi toimittaa siltä pyydetyt tieteelliset raportit ja toimia kohtuullisesti vaikka se vielä onkin väliaikaisessa sijoituspaikassa Brysselissä. Väliaikaisuuden vuoksi parlamentti ei ole antanut viraston käyttöön koko sille varattua budjettia.
Valiokunnan puheenjohtaja Caroline Jackson toi esille myös rekrytoitavan henkilöstön vaikeudet, kun sijaintipaikka ei ole selvinnyt. Eija-Riitta Korhola kuitenkin muistutti, että hän on jo päätöksen alunperin lykkäännyttyä selvittänyt, että rekrytointivaikeuksia ei tulla käyttämään Helsinkiä vastaan.
"Kellään rekrytoidulla tai rekrytoitavalla ei ole oikeutta vastustaa viraston siirtoa nykyisestä väliaikaisesta paikasta Helsinkiin. Komissio on kirjallisessa vastauksessaan minulle antanut takeet siitä, että tähän ei voida vedota, kun sijaintipaikasta päätetään", Korhola muistutti valiokunnan jäseniä.
Korhola totesi valiokunnalle, että Lipposen ja Berlusconin sopimus ei välttämättä aiheuta lisäkustannuksia EU:lle, jos olemassaoleva seitsemän hengen yksikkö komission maatalouspääosastolta siirretään Parmaaan, ja Helsingissä aloittaa alkuperäinen ruokaturvallisuudesta vastaava virasto.
"Päätösten on kuitenkin tapahduttava perustamissopimuksen mukaisessa järjestyksessä. Jos Parmaan halutaan ruokaperinteitä vaaliva toimisto, edellyttää se komission ehdotusta, joka käsitellään parlamentissa samaan tapaan kuin jo ruokaturvallisuusviranomaisen perustaminenkin", Korhola totesi.
"Näin parlamentilla on mahdollisuus valvoa, että veronmaksajien kannalta ratkaisu todella on neutraali ja että neuvostossa jäsenvaltioiden kesken tehtävät lehmänkaupat eivät karkaa käsistä."
Komission edustaja vahvisti kokouksessa, että Parman toimiston perustaminen ei sinänsä lisäisi kustannuksia, jos se tapahtuisi hajasijoittamalla komission nykyinen yksikkö. Komissio on valmis selvittämään uuden toimiston perustamista Parmaan, jos jäsenvaltiot niin tahtovat.
Eija-Riitta Korhola sai aikanaan läpi historialliset Helsinkiä tukevat kriteerit elintarviketurvallisuusviraston sijaintipaikalle. Tässä vaiheessa parlamentilla ei kuitenkaan ole enää valtaa asiassa, vaan enää odotetaan jäsenvaltioiden päätöstä neuvostossa.
