"Osmo Soininvaara ei puoluejohtajana ole looginen. Ensin hän pitää Vihreiden nuorisojärjestön puheenjohtaja Markus Draken huumemyönteisiä kannanottoja tuomittavina, mutta seuraavana päivänä kuittaa keskeisen Vihreän vaikuttajan, Heidi Hautalan samanlaisen vetoomuksen 'yksittäisinä ääninä parlamentissa'. Hautala on puolueen entisenä puheenjohtajana ja Vihreiden europarlamentaarikkona jopa enemmän puolueensa edustaja kuin nuorisojärjestön puheenjohtaja", kommentoi europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola Soininvaaran tänään Hufvudstadsbladetissa (13.2.03) esittämiä vastauksia.
"Soininvaaran otteet eivät osoita sellaista vastuullisuutta huumekysymyksissä kuin keskisuuren puolueen johtajalta sopii odottaa. Ennen tuollaista toimintaa kutsuttiin hurskasteluksi."
"Eikö Soininvaara tiedä nuorisojärjestönsä virallista linjaa?"
Korhola toki pitää hyvänä, että Soininvaara on pyytänyt puoluesihteeriään "puhumaan" asiasta Draken kanssa, mutta ihmettelee, eikö Soininvaaralla ollut tietoa nuorisojärjestön jo aiemmin linjaamasta huumepolitiikasta.
Vihreän opiskelija- ja nuorisojärjestön ohjelmassa todetaan, että "kannabis, tupakka ja alkoholi pitää rinnastaa toisiinsa lainsäädännöllisellä tasolla".
"Jos Soininvaaran huoli olisi aitoa, hän olisi ehkä itsekin halunnut vaihtaa asiasta sanan tai kaksi nuorisojärjestön johdon kanssa, ja jo aikapäiviä sitten", Korhola sanoo.
"Soininvaaran hyvinvointipuheetkin arvioitava uudelleen"
Korhola kummastelee myös Soininvaaran laskutaidon yllättävää katoamista, kun tämä ei selkeästi sanoudu irti huumeiden laillistamisesta. "Eikö keskeisenä hyvinvointipoliitikkona esiintyvä Soininvaara osaa laskea huumeongelman aiheuttamaa ylimääräistä taakkaa terveys- ja sosiaalihuollolle?" Korhola hämmästelee.
Samaan aikaan kun mietitään miten hyvinvointipalveluja tuottava henkilökunta yleensäkään jaksaa tehtävässään, ollaan yhteiskuntaa sysäämässä huumelinjoille, joka ensimmäisenä kaatuisi hoivatyön tekijöiden ja koulujen niskaan.
"Hollannin viimeaikaiset yhteiskunnalliset tapahtumat antavat aiheen toivoa, että ns. Hollannin malli tulisi kunnolla analysoiduksi. Näyttäisi kuitenkin siltä, että Hollannin malli ja suomalainen hyvinvointipalveluiden varaan rakentuva yhteiskunta ovat toisensa poissulkevia", Korhola arvioi.
