Arvoisa puhemies,
Euroopan unionin ympäristöpolitiikka on useimmilla aloilla kunnianhimoista ja hyvää. Sen onnistunut täytäntöönpano on kuitenkin melkein mahdotonta ilman omien kansalaistemme tukea. Kansalaisten tuen saamisen ennakkoehto on, että ympäristötyömme on transparenttia; siihen tänään käsittelyssä oleva direktiiviehdotus tähtää. Komissaari Wallström totesi ehdotuksen käsittelyn alkaessa yli vuosi sitten, että saadaksemme aikaiseksi kestävän kehityksen edellyttämät olosuhteet, meidän on aloitettava laittamalla kansalainen ympäristöpolitiikkamme keskipisteeseen.
Komissaari Wallström linkittää näin aivan oikealla tavalla tämän direktiivin siihen pitkään ja sananmukaisesti elintärkeään prosessiin, joka alkoi Riosta 1992 — ensi viikolla kymmenen vuotta sitten. Ympäristöä ja kehitystä koskevan Rion julistuksen 10. periaate koskee kansalaisten osallistumista, ja tuon periaatteen toimeenpanossa Århusin sopimus on merkittävä askel kohti käytäntöä.
Århusin sopimuksen ovat allekirjoittaneet yhteisön lisäksi kaikki 15 EU:n jäsenmaata, mutta ratifiointiin asti yhteisö ei ole päässyt etenemään ennen kuin olemassa oleva lainsäädäntö on sopimuksen mukaista. Nyt esillä oleva direktiivi on ensimmäinen pilari Århusin sopimuksen ratifioinnissa. Toinen pilari koskee yleisön osallistumista, ja parlamentti pääsee aloittamaan toisen käsittelyn lähiaikoina, sillä neuvoston yhteinen kanta julkistetaan vihdoin saapuneeksi huomisen istuntomme aluksi. Olen siten tänään jättänyt toisen pilarin toista käsittelyä koskevan suositusluonnoksen ympäristövaliokunnan sihteeristölle.
Århusin sopimuksen ratifiointiin tähtäävä kolmas pilari koskee muutoksenhakua ja siitä annettava ehdotus on parhaillaan komission valmisteltavana. Lisäksi on tarkistettava yhteisön toimielinten sääntöjä Århusin sopimuksen mukaiseksi. Komissio onkin luvannut kesäkuun kuluessa antaa tietoa vielä tarvittavista toimista ja niiden tarkemmasta aikataulusta; toivottavasti komissio voi tänään vahvistaa tämän.
Arvoisa puhemies,
Tänään käsittelyssä olevan toisen käsittelyn suositusta laatiessani otin huomioon, että ensimmäisessä käsittelyssä parlamentti oli poikkeuksellisen yksimielinen ja hyväksyi kaikki esitetyt muutokset. Siten toisen käsittelyn suositus toistaa käytännöllisesti katsoen kaiken parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä hyväksytyn, joka ei vielä ole mukana neuvoston yhteisessä kannassa.
Neuvosto on myös tehnyt joukon tärkeitä ja kannatettavia esityksiä: ennen muuta neuvoston ehdottama "julkisen viranomaisen" määritelmä, joka on edelleen parannettu muotoilu parlamentin ehdottamasta muodosta, samoin kuin neuvoston muotoilu muutoksenhakua koskevaan kohtaan. Neuvosto esittää myös, että "historialliset dokumentit", toisin sanoen dokumentit jotka on vastaanotettu tai luotu ennen direktiivin voimaantuloa, voidaan laittaa sähköisesti saataville esimerkiksi internetiin viranomaisen harkinnan mukaan. Tämänkin hyväksymistä suosittelen.
Neuvosto ei sen sijaan ottanut huomioon parlamentin esitystä viranomaisille annetun vastaamisajan lyhentämisestä kuukaudesta kahteen viikkoon. Suositus sisältääkin kompromissiehdotuksen, joka on kopioitu tämän direktiiviehdotuksen ensimmäisen käsittelyn jälkeen hyväksytystä yhteisön toimielinten hallussa olevan tiedon saatavuutta koskevasta säädöksestä, jonka pohjana on perustamissopimuksen 255 artikla. Näin kompromissi esittää vastauksen antamiseen 15 työpäivän eli vähintään kolmen viikon mittaista aikaa, joka perustellusta syystä voidaan pidentää kaksinkertaiseksi.
Ensimmäisen käsittelyn jälkeen lähinnä britti-kollegat toivat esiin huolen viranomaisten harjoittaman kaupallisen tiedon myynnin kohtalosta. Olen vakuuttunut siitä, että sääpalvelut ja karttatiedot eivät edes kuulu tämän direktiivin toimialaan. Ja vaikka kuuluisivatkin, niitä suojaisi tarkkaan harkittu poikkeusten luettelo. Valiokunta päätyi kuitenkin tätä huolta kuultuaan poistamaan osan maksullisuutta käsittelevän artiklan toisesta kohdasta. Mielestäni se oli hätiköity ele enkä pitänyt sitä parhaana tapana ratkaista tilannetta. Tilanteen korjatakseen vihreät, liberaalit ja vasemmistoryhmä ovat yhdessä jättäneet muutosesityksen 48 vahvistaakseen maksuttomuuden yleisperiaatetta. Muutosesityksessä ei sinänsä ole moitittavaa ja tuen sitä, mutta valiokunnan hylkäämä alkuperäinen oli parempi, eikä tämäkään 48 liene riittävän terapeuttinen rauhoittaakseen brittejä.
Ympäristöä koskevan tiedon saatavuutta käsittelevä direktiivi on tarkoitus panna täytäntöön kuluvan vuoden loppuun mennessä. Århusin sopimuksen toisen pilarin toinen käsittely valmistunee vielä ennen parlamentin kesätaukoa ja samassa aikataulussa saanemme komissiolta tiedon kolmannen pilarin aikataulusta sekä tarvittavista muista toimista. Århusin sopimus on siten edennyt monta askelta kohti ratifiointia ja täytäntöönpanoa Euroopan unionissa.
