Arvoisa puhemies,
Tavanomaisten raportoijan ja toinen toistemme onnittelun asemesta meillä on tänään syytä toivottaa onnea planeetallemme. Ilmastomuutoksen hidastaminen Kiotossa sovitulla tavalla antaa toivoa, ja ennen muuta se antaa kaikille päättäjille vähän lisää aikaa. Paljon aikaa ei ole, mutta työtä on uskomattoman paljon.
EU on osoittanut ilmastomuutosta koskevissa neuvotteluissa hämmästyttävää johtajuutta: ilman sitä koko pöytäkirjaa ei olisi voitu pelastaa. Näin on todettava etenkin, kun Yhdysvallat on valinnut tässä kysymyksessä masentavan vastuuttoman linjan. Yhdysvaltain vaikutus on aina suuri, sillä USA vastaa yksin neljänneksestä kaikista CO2-päästöistä. Nyt tuo vaikutus on yksinomaan negatiivinen — ja globaali; sadat miljoonat ihmiset tulevat omassa arkipäivässään maksamaan raskaalla tavalla Yhdysvaltain talouden pönkittämisestä. Presidentti Bushin hallinto on synnyttänyt modernin version entisajan orjataloudesta: tämän ajan orjat, ilmastomuutoksesta pahiten kärsivät, ovat entistä tiukemmin sidottuja kohtaloonsa, vaihtoehdot vähenevät koko ajan.
Eurooppalaiset yritykset ovat joutuneet myöntymään tiukkoihin toimenpiteisiin, joilla pyritään saavuttamaan 8 prosentin vähennys vuoden 1990 tasosta vuoteen 2012 mennessä. Yhdysvaltalaisilla kilpailijoilla tätä rasitusta ei ole. Presidentti Bush onkin todennut aivan kainostelematta suojaavansa näin yhdysvaltalaista teollisuutta ja tuotantoa. Yhdysvaltain hallituksen ilmoituksen pitäisi olla riittävä syy asian ottamiseksi esille kansainvälisessä kauppajärjestössä WTO:ssa; ilmastotalkoista kieltäytyminen on suoraa tukea yhdysvaltalaiselle tuotannolle. Tällaisen ympäristödumppauksen tulisi olla riittävä peruste käyttää tariffeja USA:n ja EU:n välisessä kaupassa.
Kioton sopimukseen on sitoutunut tällä herkellä jo 55 maata, joiden päästöt kattavat 55 % kokonaispäästöistä. Sen uskoisi olevan riittävä voima myös WTO:ssa. Vaikka WTO:n perusajatus on kaupan esteiden purkaminen ja tariffien käyttö ei näin ollen ole sen prioriteeteissa, on huomattava että USA on tosiasiallisesti itse pystyttämässä esteitä oikeudenmukaiselle kauppajärjestelmälle. Siksi WTO:n on joko reagoitava toimillaan tähän kilpailua vääristävään asetelmaan tai saatava USA mukaan kantamaan Kioton rasitteita.
Puheen luki täysistunnossa Korholan puolesta edustaja Marjo Matikainen-Kallström