Arvoisa puhemies,
Nyt kolmannessa ja viimeisessä käsittelyssä oleva direktiivi parantaa ilmanlaatua Euroopassa. Se muuttaa vuodelta -96 olevaa direktiiviä vastaamaan ilman epäpuhtauksien kansallisia päästörajoja ja Maailman terveysjärjestö WHO:n suosituksia.
Parlamentin työ direktiivin laatimisessa oli merkittävä, joten vielä kerran lämpimät onnittelut Daviesille ja muille yli kahden vuoden mittaisessa prosessissa vaikuttaneille kollegoille. Lisäksi on syytä antaa erityinen kiitos jälleen kerran Belgian toiminnalle neuvoston puheenjohtajana.
Nyt hyväksytyssä direktiivissä jäsenvaltiot velvoitetaan esittämään suunnitelmat, joiden avulla ihmisten ja kasvillisuuden suojelemiseksi välttämättömät raja-arvot alittuvat vuoteen 2010 mennessä. Vuosi 2020 on vertailuvuosi pitkän aikavälin tavoitteille ja direktiivin myöhemmälle tarkistamiselle. Erityisillä riskialueilla edellytetään myös lyhyen aikavälin toimintasuunnitelmia sekä aktiivista ja avointa tiedottamista.
Tämän direktiivin kannalta on olennaista, että myös kaikki hakijamaat pyritään saamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mukaan, sillä typenoksidien ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöjen kaukovaikutus alailmakehän otsonipitoisuuksiin on merkittävä. Esimerkiksi Suomessa pääosa alailmakehän otsonista on peräisin kaukokulkeumasta – eli päästöistä joihin maamme ilman Euroopan unionia ei voisi todellisuudessa juuri lainkaan vaikuttaa.
Arvoisa puhemies,
kuten henkilökohtaisesti olette huomanneet, olemme saapuneet viidennen vaalikauden puoliväliin. Parlamentti on jo vaalikauden tässä vaiheessa voinut merkittävästi vaikuttaa Unionin ja hakijamaiden ilmanlaadun parantamiseen. Ympäristöalalla parlamentti on siis käyttänyt uutta entistä vahvempaa valtaansa hyvin ja vastuullisesti.
Tätä työtä on jatkettava; komissiota on rohkaistava laatimaan esityksiään entistä kunnianhimoisemmin ja neuvoston kanssa kehittynyt hyvä yhteistyö ympäristöalalla on pidettävä lämpimänä ja toimivana.
