Korhola (PPE-DE). – Arvoisa puhemies, minäkin haluan todella lämpimästi onnitella mietinnön laatinutta Florenzia. On tulossa tasapainoinen ja hyvä mietintö aiheesta, joka yhdessä Florenzin aiemmin laatiman autoromudirektiivin kanssa on tästedes oleva muun vastaavan lainsäädännön malli. Siksi nyt tehtävät päätökset ovat erityisen merkittäviä.
Olen erityisen tyytyväinen siihen, että valiokunnassa hyväksyttiin tarkistuksiani, jotka selkiyttävät tuottajan vastuuta. Sillä on suuri vaikutus syntyvän sähkö- ja elektroniikkaromun määrään ja laatuun, suurempi kuin millään muulla mahdollisella päätöksellä, jonka parlamentti voisi romujen osalta tehdä. Se synnyttää kannustimia ekologisempaan suunnitteluun ja innovaatioihin jo ennen kuin tuotteet ovat tulleet markkinoille ja vähentää näin tuotteen ekologista rasitusta sen koko elinkaaren ajalta. Tämä on suuri muutos aiempaan ajattelutapaan, jossa keskityttiin korjaamaan ja torjumaan ympäristövahinkoja vasta siinä tuotteen vaiheessa kun se oli jätettä.
Aivan samalla tavoin tulisi tarkastella jätteen käsittelyn vaatimuksia koskevaa liitettä II. Jos direktiivi edellyttää aina poistamaan esimerkiksi piirtolevyt, se ei synnytä kannustinta piirtolevyissä käytettävien materiaalien kehittämiseen, sillä nehän on joka tapauksessa direktiivin vaatimuksesta poistettava. Sen sijaan mainitsemalla aine, jota sisältävä komponentti on poistettava, luodaan kannustin sellaisten komponenttien kehittämiseen, joissa näitä vaarallisia aineita ei ole. Vasta tällainen lähestymistapa todella kannustaa ekologiseen suunnitteluun. Tätä tarkoitetaan tarkistuksella 77.
Vastaavalla tavalla on luotava kannustin jätteen vaihtoehtoisten käsittelytapojen kehittämiseen niin, että siitäkin syntyvä ekologinen rasitus on mahdollisimman pieni. Tätä tarkoittava tarkistukseni tuli jo liitteen osalta hyväksytyksi ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunnassa, mutta vastaava artikkelimuutos sisältyy täysistuntoon jätettyyn tarkistukseen 76.
Arvoisa puhemies, Euroopan unioni on tekemässä lainsäädäntöä, joka osoittaa selkeästi muulle maailmalle, että ristiriita ympäristön huomioonottamisen ja talouden välillä ei ole väistämätön vaan harkitulla lainsäädännöllä sovitettavissa. Juuri siitä nousee kestävän kehityksen tosiasiallinen mahdollisuus, jossa EU voi olla maailmanlaajuinen edelläkävijä.
