16.11.2000 LEHDISTÖTIEDOTE
Uusiutuvien energialähteiden käyttö sähköntuotannossa: parlamentti haluaa sitovat osuudet
Suomalainen, kestävän kehityksen mukainen turpeenkäyttö hyväksyttiin
Euroopan parlamentti vaatii jäsenmaita sitovia tavoitteita uusiutuvista lähteistä tuotetun sähkön osuuksiin. Keskimäärin EU:ssa tulisi tuottaa 23,5 % sähköstä uusiutuvilla energialähteillä, mutta osuus vaihtelee jäsenmaittain suuresti. Korholan esityksestä parlamentti hyväksyi uusiutuvan sähkön lähteeksi myös turpeen siltä osin kuin on "sen vuotuisen kasvun määrä". Tämä on Suomelle tärkeää, sillä Suomelle esitetään 35 prosentin osuutta, vaikka maassamme ei ole juurikaan mahdollisuuksia käyttää esimerkiksi aurinkovoimaa.
– Määritelmä "vuotuisesta kasvusta" on olennainen, sillä silloin ei koskettaisi turpeen "pääomaan", vaan käyttöön otettaisiin vain vuotuisesti kasvava "korko". Tämä rajoitus on perusteltu, sillä soilla on ratkaisevan tärkeä rooli kasvihuonekaasujen sitojina, eikä niiden absoluuttista määrää ole syytä vähentää. Käytännöllä ei myöskään vaaranneta suokasvillisuuden ja eläimistön elinympäristöä, sanoi Korhola.
– Ei ole ekologisia perusteluja heikentää turpeenpolton mahdollisuuksia Suomessa. Turvetta käytetään pääasiassa pienissä voimalaitoksissa, jotka sijaitsevat kaukana maakaasuverkostosta. Turvetuotantoon käytettävät suot ovat valtaosin jo entuudestaan ojitettuja soita; luonnontilaisia ei hyödynnetä. Lisäksi puunkäyttö maassamme on jo tehokasta eikä metsien käytön lisäämiseen ole suuria mahdollisuuksia. Vaihtoehdoksi jää vain ympäristön kannalta huonompien lähteiden käyttö, sillä näillä alueilla esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoiman käytön mahdollisuudet nykytekniikalla ovat heikkoja, Korhola muistuttaa.
– Turve ei ole fossiilinen polttoaine, sillä se uusiutuu kyllä. Mutta koska uusiutuminen on erittäin hidasta, turpeen määrittely vaatii oman, kolmannen luokan perinteisten fossiilisten ja nopeasti uusiutuvien polttoaineiden väliin: turve on "hitaasti uusiutuva bio-polttoaine" kuten kolmen riippumattoman tiedemiehen ryhmä suositteli aiemmin tänä vuonna.
Korhola katsoo, että kyseessä on suomalaisiin oloihin sopiva muotoilu, Keski-Euroopan tilanne on kokonaan toinen:- Keski-Euroopan harvoja soita ei ole mielekästä käyttää polttoturpeen tuotantoon, vaan ne pitää säilyttää mahdollisimman suuressa määrin luonnonvaraisina ja suojeltuina. Tämä vuotuisen kasvun pohjalta lähtevä määritelmä ei mahdollistaisi pienten suoalueiden käyttöä lainkaan, sillä kaupallinen hyödyntäminen edellyttää suurempaa mittakaavaa kuten Suomessa, jossa kolmannes maan pinta-alasta on suota. Tämä edustaa siten myös pohjoista ulottuvuutta EU:ssa.
—————————-
Lisätietoja Eija-Riitta Korhola 040-5360326
ja avustaja Jori Ringman +32-478-255070
