– Jätteenpolttoa säätelevän direktiivin kolmas käsittely varmisti, että Suomi voi jatkaa ekologisesti hyviä rinnakkaispolton käytäntöjään, sanoi Eija-Riitta Korhola (EPP-ED) torstaina parlamentin hyväksyttyä asiaa käsittelevän mietinnön. Korhola oli Euroopan parlamentin jäsenenä jätteenpolton sovittelukomiteassa ja käsitteli asiaa jo ympäristövaliokunnassa.
Lähinnä sekajätettä polttavien massapolttolaitosten kannalta olennaiset mittavat ja kalliit mittausvelvoitteet olisivat merkinneet Suomen pienille hajautetuille voimalaitoksille miljoonaluokan investointeja ja suuria käyttökustannusten lisäyksiä ellei parlamentti olisi hyväksynyt Korholan muutosesityksiä.
– Suomalaiset laitokset eivät ole tarkoitettu jätteen hävittämiseen kuten usein keski-Euroopassa, vaan ne tuottavat lämpöä ja sähköä ns. yhdistelmävoimalaitoksissa, mikä on ekologisesti kestävä ja energiatehokas tuotantotapa, Korhola muistuttaa. Suomessa yhdistelmävoimalaitokset käyttävät pääpolttoaineena kotimaisia energialähteitä kuten haketta ja turvetta, mutta tehokkaamman ja puhtaamman palamisen takaamiseksi sen rinnalla poltetaan usein pieniä määriä muuta polttoainetta, jonka vuoksi jätteenpolton määräykset olisivat koskeneet myös näitä.
– Toinen merkittävä voitto jätteenpoltossa oli sellu- ja paperiteollisuuden mahdollisuus jatkaa energian talteenottoa prosessissa syntyvistä kuitupitoisista lietteistä. Se on taloudellisesti arvokasta suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukyvylle, mutta myös ympäristön kannalta, sillä näin syntyvä energia korvaa muita, ympäristön kannalta haitallisempia energialähteitä.
Myös tämä mahdollisuus tuli direktiiviin Eija-Riitta Korholan esityksestä ja säilyi neuvoston kanssa käydyssä sovittelussa.
Puhe Strasbourgissa:
Suomelle tärkeät muutokset saatiin jätteenpolttodirektiiviin
"Jätteenpolttodirektiivin soveltamisalan poikkeukset olivat vaikeimpia kysymyksiä parlamentin ja neuvoston välisessä sovittelussa. Tavoitteena oli tiukasti rajatut poikkeukset ja mahdollisimman selkeät määritelmät. Tässä on mielestäni onnistuttu niin, että ekologiset tavoitteet ja yhteensopivuus yhteisön muun politiikan kanssa saavutettiin vieläpä helposti toteuttavissa olevalla tavalla", sanoi eurokansanedustaja Eija-Riitta KORHOLA (skl) tänään Strasbourgissa.
"Parlamentti ajoi myös avoimuuden lisäämistä ja yleisön tiedonsaantimahdollisuuksien parantamista. Siten sovittelussa kyettiin sopimaan siitä, että yli kaksi tonnia tunnissa polttavat laitokset julkaisevat vuosittain laitoksen päästöjä koskevan kertomuksen ja pienemmät polttolaitokset sisällytetään yleisölle avoimiin luetteloihin."
Korhola arvelee, että direktiivin vaikein kohta olivat liitteissä annetut päästöjen raja-arvot. "Tältäkin osin sovittelussa saavutettiin hyvä lopputulos, kun parlamentin esitys kaikkien uusien rinnakkaispolttoon käytettävien sementtiuunien tiukemmista typen oksidien päästörajoista tuli hyväksytyksi."
Korhola onnistui saamaan mietintöön joitakin muutoksia, jotka olivat elintärkeitä Suomessa jo vuosia sitten omaksuttujen, nyt hyväksyttävää direktiiviäkin ekologisempien rinnakkaispolton käytäntöjen jatkumiseen. "Olen siitä erityisen iloinen siksi, että uutena edustajana ja suoraan toiseen käsittelyyn tulleena tehtävä ei ollut helppo", Korhola sanoi.
"Puheenjohtajavaltioiden Portugalin ja Ranskan toiminta oli rakentavaa ja komissio auttoi ratkaisevalla tavalla hyvän lopputuloksen syntymistä." Korholan mielestä tästä on opittava jatkoa varten ja pidettävä huoli siitä, että yhteistyö ekologisemman Euroopan unionin puolesta toimii.